Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Kennelliiton valtuusto - 1996

SKL-FKK:n valtuuston kevätkokous ja yleiskokous 1996

Suomen Kennelliiton valtuusto valitsi kevätkokouksessaan helatorstaina SKL-FKK:n hallituksen puheenjohtajaksi Juhani Hirvensalon yksimielisesti uudelleen. Hallitukseen valittiin Antti Aarnio, Kari Järvinen ja Seppo Lahtela uudelleen.

Kurinpitolautakunta jatkaa myös entisessa kokoonpanossa Matti Lehmussaari puheenjohtajana ja Reijo Latvala ja Jaakko Virintie jäseninä. Välittömästi valtuuston kokouksen jälkeen pidetty yleiskokous hyväksyi liiton uudet säännöt, jotka astuivat voimaan välittömästi. Tästä syystä mm. liiton hallituksen toimikausi muuttuu ja liiton hallituksen puheenjohtaja, erovuoroiset hallituksen jäsenet ja kurinpitolautakunta vuodelle 1997 valitaan ensi syksyn valtuuston kokouksessa.

Uudet säännöt vahvistavat vallinneen käytännön, jonka mukaan kullekin rodulle voidaan hyväksyä vain yksi rotujärjestö, rotua harrastava yhdistys tai rotuyhdistys. Rotua harrastavilla yhdistyksillä on mahdollisuus kuulua rotujärjestönsä lisäksi myös kotipaikkakuntansa kennelpiiriin, mutta kennelpiirin jäsenyys ei ole näillä yhdistyksillä enää pakollista.

Kennelliiton jäsenyys muuttuu niin, että uusia jäseniä voidaan hyväksyä kesken vuoden, ja jäsenyys jatkuu ensimmäisestä maksetusta jäsenmaksusta 12 kuukautta kerrallaan eikä kalenterivuoden kuten aikaisemmin. Yleiskokous hyväksyi myös rotujärjestöjen ja kennelpiirien ehdokkaat SKL-FKK:n valtuustoon. (SKKY:n edustajana on Kirsti Lummelampi ja hänen varamiehenään Yrjö J. Pietinen.) Yleiskokouksen jälkeen kokoontunut uusi valtuusto valitsi puheenjohtajakseen Lauri Tervosen ja varapuheenjohtajakseen Ralf Lundellin, jotka molemmat edustavat kennelpiirejä, joten rotujärjestöjen edustusta ei valtuuston johtoon tullut.

Hamsterirekisteri

SKL-FKK:n hallitus on kokouksessaan 3.4.1996 tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan liiton toimisto voi ryhtyä pitämään koirarekisterin lisäksi myös muiden lemmikkieläinten tunnistus-rekisteriä.

Päätöksen perusteluissa todetaan, että Suomen Eläinlääkäriliiton ja Pherrovet Oy:n kanssa on kesällä 1994 tehty sopimus, jolla eläinlääkärit ovat pääsääntöisesti sitoutuneet pidättäytymään mikrosirujen asentamisesta, kunnes FCI:n hyväksyminen mikrosirulle on saatu. Asiakkaan informoimisen jälkeen on mikrosirun asentaminen ollut mahdollista, jos asiakas on edelleen näin halunnut. Mikrosiruja on asennettu koiriin noin 500 kpl.

SKL toteaa, että ISO (kansainvälinen standardiliitto)-vaatimukset vastaava mikrosiru tullaan todennäköisesti hyväksymään, ja liitto aikoo pitää uuden neuvottelun eläinlääkäriliiton ja uusien maahantuojien kanssa, ja tässä neuvottelussa tullaan ottamaan esille myös rekisterinpito muiden lemmikkieläinten kuin koirien osalta. Toimitusjohtaja toteaa, että Kennelliiton toimistolla on valmiudet muidenkin lemmikkieläinten kuten kissojen, rottien ja marsujen rekisteröimiseen, ja se voidaan aloittaa heti.

Pentuluokat näyttelyissä

Kennelliiton hallitus on päättänyt, että pentuluokan ikärajaa nostetaan kuukaudella, ja kaikkien rotujen näyttelyissä ja ryhmänäyttelyissä saavat kilpailla 7-9 kuukautta vanhat pennut. Epävirallisissa pentunäyttelyissä ja rotujärjestöjen erikoisnäyttelyissä voidaan järjestää myös ns. pikkupentuluokka 5-7 kuukauden ikäisille pennuille. Päätös astuu voimaan 1.1. 1997.

Typistettyhäntäiset koirat

Kennelliiton hallitus on päättänyt 3.4., että typistettyhäntäiset, 1.7.1996 jälkeen syntyneet suomalaisen kasvattamat koirat eivät voi osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin. Lisäksi kennelliiton toimitusjohtaja on perustanut työryhmän luomaan valvontamenettelyä hännäntypistämiskiellon kiertämisen ehkäisemiseksi.

(Huom. Päätös koskee myös ulkomailla syntyneiden, syntymämaassa rekisteröityjen ja siellä laillisesti typistettyjen koirien esittämistä näyttelyissä Suomessa. Eli jos suomalainen A ostaa Saksasta typistettyhäntäisen koiran, hän voi esittää sen näyttelyssä. Jos suomalainen B asuu osan vuotta Saksassa, synnyttää pentunsa siellä, rekisteröi pentunsa Saksassa ja typistää pentujensa hännät Saksan lakien mukaan ja myy sitten yhden pennuista suomalaiselle C:lle, C ei saa osallistua koirallaan näyttelyihin tai kokeisiin Suomessa. Molempien, A:n ja C:n koirilla on laillisesti typistetyt hännät, mutta C:n koiran kasvattajan kansallisuus on väärä. Kun Kennelliiton määäräysvalta ei ulotu Saksaan ja kun kahta samanarvoista koiraa ja niiden omistajia ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan, päätöksellä on tuskin laillista perustaa. Toim. huom.)

Tunnistusmerkintä

SKL-FKK:n valtuusto päätti kevätkokouksessaan, että koirien tunnistusmerkintä säilyy pakollisena tietyissä eläinlääkärintutkimuksisssa ja todistuksissa, eräissä tapauksissa rekisteröinnin ehtona, luonnetestissä, sekarotuisten pelastuskoirien etsintätesteissä sekä sekarotuisten koirien toko- ja agilitykilpailuissa.

Tunnistusmerkintää ei tiettävästi tulla vaatimaan pakolliseksi FCI:ssä, eikä tunnistusmerkintä tule Suomessa pakolliseksi 1.1.1997 alkaen kuten aikaisemmin oli suunniteltu. Valtuusto päätti myös, että ISO-standardin mukainen mikrosiru hyväksytään elänlääkärintutkimuksessa virallisena tunnistusmerkintänä. Hallitus antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kennelliitto on käynyt neuvotteluja mikrosirujen maahantuojien kanssa sopimuksen tekemisestä rekisterin pidon osalta. Tällä hetkellä Kennelliitto perii korvauksen jokaisesta asennetusta mikrosirusta saaden 40 mk jokaisesta 100 markasta.

Kennelliiton talous

Suomen Kennelliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksymän vuoden 1995 tuloslaskelman ja tilinpäätöksen mukaan liiton tilikauden tulos oli yli 656. 000 markkaa voitollinen. Kun tuloksesta tehtiin reilut poistot ja siirrettiin mm. 100.000 markkaa tutkimusrahastoon, tilikauden alijäämäksi saatiin lähes 253.000 mk. Kun hallintopäällikön selostuksen mukaan alijäämäisiä tilinpäätöksiä ei voida tehdä vuodesta toiseen, ensi syksyllä lienee odotettavissa jäsenmaksujen korotukset, sillä rekisteröintimaksuja korotettiin vuodeksi 1996.

Liiton kulttuuriinhan ei ole kuulunut menojen supistaminen. Henkilökuntaa liitossa oli vuoden 1995 lopussa 47, joista 44 kokopäivätyössä ja kolme osapäivätyössä. Vuoden 1994 lopussa henkilömäärä oli sama, mutta yksi kokopäivätoiminen toimihenkilö oli työssä työllistämistuella. Liiton jäsenmäärä laski vuonna 1995 lähes kolmella tuhannella, mutta jäsenmaksutulot nousivat vuodesta 1994 korotettujen jäsenmaksujen ansiosta. Rekisteröinnit laskivat lähes 5.000 koiralla. Myös näyttelykäynnit ja sitä kautta näyttelytulosten kirjaaminen laskivat vuonna 1995.

Kennelliittoon hankittiin tietokoneohjelmia vuonna 1995 454.000 markalla. Liiton tutkimusrahastossa oli vuoden lopussa yli 679.000 markkaa ja uudisrakennusrahastossa yli 12 miljoonaa. Kamreerintien kiinteistön lisäksi liitolla on arvopapereita, joiden kirjanpitoarvo oli vuoden lopussa yli 1,2 miljoonaa markkaa ja pörssiarvo luonnollisesti huomattavasti korkeampi. Messukeskuksen näyttelyistä vuoden 1995 kevätnäyttely oli tappiollinen, mutta syksyn näyttely korjasi tilannetta, niin että näyttelytuotoksi saatiin vaivaiset 79.000 mk.

Erilaisia tarvikkeita myyvän SKL-FKK:n omistaman yhtiön Kennelvaruste Oy:n kerrottiin toimivan voitolla, mutta minkäänlaisia tuloksia ei esitetty. Perinnöllisten sairauksien vastustaminen eli dysplasialausunnot toivat Kennelliiton kassaan lähes puoli miljoonaa markkaa, josta lausunnon antajille jouduttiin maksamaan lähes 70.000 markkaa. Matkakuluihin sijoitettiin yli 200.000 markkaa, kokouskuluihin lähes 300.000 markkaa ja kansainväliseen yhteistyöhön lähes 200.000 markkaa. Kirjaston kirjahankintoja tehtiin sen sijaan vain 648 markalla.

Näyttelysääntöjen uusiminen

SKL-FKK:n hallitus on päättänyt perustaa työryhmän uusimaan näyttelysääntöjä. Työryhmän kokoonkutsujaksi on nimetty Marja Talvitie, jonka tehtävänä on esittää hallitukselle työryhmän kokoonpano. Toistaiseksi ei ole tiedotettu, tuleeko työryhmään mukaan ns. kentän tai rotujärjestöjen edustajia tai miltä osin näyttelysääntöjen uudistaminen on koettu tarpeelliseksi.

Maailmannäyttelyn näyttelytoimikunta

Kennelliiton hallitus on nimittänyt seuraavan toimikunnan järjestämään vuoden 1998 maailmanvoittajanäyttelyä Helsingissä: Puheenjohtaja Kari Järvinen, varapuheenjohtaja Marjukka Silolahti, pääsihteeristö Leena Harjapää ka Kirsi Laamanen, sihteeristö Iris Leikkonen ja Maarit Nordström, talouspäällikkö David Lindström, apulaistalouspäällikkö Sixten Sundell, PR- päällikkö avoin, PR-sihteeri Kaija Unhola, järjestelypäällikkö Niilo Huumo, ATK-vastaava avoin, markkinointipäällikkö Pekka Tuomi, neuvontakeskus Annika Kammonen, arkkitehdit Gunnel Adlercreutz ja Anders Adlercreutz, tiedotuspäällikkö Tapio Eerola, lisäjäsenet Gunnel Holm ja Marja Talvitie.

Piiriveron alentaminen

Kaikkien rotujen näyttelyjen järjestäjät lukuunottamatta Kennelliittoa Messukeskuksen näyttelyjen osalta ovat jo vuosien ajan maksaneet kaikista ilmoittautumismaksuista 15 prosenttia piiriverona paikalliselle kennelpiirille. Valtuuston aloitteesta SKL-FKK:n hallitus nimesi työryhmän tutkimaan piiriveron alentamista.

Työryhmä tuli siihen tulokseen, ettei piiriveroprosenttia tulisi muuttaa, minkä myös valtuusto hyväksyi. Asiaa tutkineeseen työryhmään kuuluivat Ralf Lundell (Helsingin Seudun Kennelpiiri) puheenjohtajana ja Raimo Grönroos (Suomen Ajokoirajärjestö), Leena Harjapää (Helsingin Seudun Kennelpiiri) ja Marja Talvitie jäseninä. Todettakoon ,että Helsingin Seudun Kennelpiiri saa vuosittain kolmen pääkaupunkiseudulla järjestettävän kaikkien rotujen näyttelyn ilmoittautumismaksuista 15 prosenttia piiriverona.

Rekisteritietojen luovuttaminen

SKL-FKK on päättänyt, ettei se luovuta yksityiselle liiton jäsenelle koirien rekisteröinti-, koe-, näyttely- ja terveystietoja, koska kyseisten tietojen luovuttaminen kuuluu rotujärjestön tehtäviin.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja


SKL-FKK:n valtuuston syyskokous 1996

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui marraskuun puolessa välissä syyskokoukseensa jälleen kerran liiton kotipaikkakunnan ulkopuolelle Espooseen. Valtuuston syyskokous oli nyt ensimmäistä kertaa vaalikokous, sillä viime keväänä hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan SKL-FKK:n hallitus valitaan syysvaltuustossa, ja sen toimivuosi on kalenterivuosi.

Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen yksimielisesti Juhani Hirvensalo. Hallituksen kolmesta paikasta erovuoroisten Jouko Kemilän, Paavo Rapilan ja Marja Talvitien tilalle sen sijaan äänestettiin. Kemilä oli ilmoittanut, ettei ollut käytettävissä, joten kilpa käytiin Rapilan, Talvitien, Suomen Ajokoirajärjestön ehdokkaan Martti Mannersuon, pohjoisen edustajan Juha Juntusen, SKL-FKK:n entisen toiminnanjohtajan Seppo Takamaan ja SKL-FKK:n entisen hallituksen jäsenen ja meidänkin edeltäjämme, Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen hallituksessa pitkään vaikuttaneen Reijo Hagströmin kesken.

Änestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Mannersuo 59, Talvitie 59, Rapila 54, Takamaa 30, Hagström 28 ja Juntunen 27. Äänestystulosta tarkasteltaessa voi vain arvailla, että Mannersuo, Talvitie ja Rapila valittiin hallitukseen pääasiassa kennelpiirien ja käyttökoirarotujen rotujärjestöjen äänillä, sillä tuskin voi uskoa rotujärjestöjen äänestäneen kahta istuvaa hallituksen jäsentä, jotka olivat valmiit korottamaan rotujärjestöksi pääsyn vaatimuksia niin korkeiksi, että huomattava määrä nykyisiä rotujärjestöjä ei näitä vaatimuksia täyttäisi ja joiden rotujärjestöoikeudet olisivat vaarassa.

Kurinpitolautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Suomen Beaglejärjestön puheenjohtaja Matti Lehmussaari ja jäseniksi Reijo Latvala, Satu Tanner, Jaakko Virintie ja Janne Yli-Kauppila. Kurinpitolautakunnan varajäsenten valinnasta jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen Ralf Lundellin tultua valituksi kurinpitolautakunnan varajäseneksi. Katsoin, että liiton sääntöjen mukaan kurinpitolautakunta on valtuuston nimittämänä lautakuntana hallituksen yläpuolella ja sen tulee olla mahdollisimman riippumaton SKL-FKK:n hallituksesta. Tästä syystä sen enempää valtuuston puheenjohtajan kuin varapuheenjohtajankaan ei tulisi olla kurinpitolautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä, sillä molemmilla on läsnäolo- ja puheoikeus SKL-FKK:n hallituksen kokouksissa, joissa kurinpitoasioiden lähettämisestä kurinpitolautakuntaan päätetään. Lundell osallistuu valtuuston varapuheenjohtajan ominaisuudessa hallituksen kokouksiin. (Valtuustossa hän edustaa Helsingin Seudun Kennelpiiriä, vaikka hän on samanaikaisesti myös rotujärjestön puheenjohtaja.)

Toimintasuunnitelma

Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton toimintasuunnitelma vuodelle 1997. Se sisältää paljon tekstiä, mutta asiasisällöstä ja substanssista voi olla monta mieltä. Liiton imagoa kuitenkin aiotaan nostaa ja suomalaista koirankasvatusta turvata. Millä keinoin, se ei tullut selväksi. Toivottavasti selviää koulutuksissa, joita tullaan järjestämään paitsi toimistolle myös hallitukselle (vaikka olisi kuvitellut, että hallitukseen valitaan henkilöitä, joille hallitustyöskentely on sen verran tuttua muilta elämänaloilta, ettei erityistä "koulutusta" tarvita).

Samoin luvataan, ettei toimiston henkilökunnan määrässä tule tapahtumaan suuria muutoksia, vaikka jäsenmäärät ja rekisteröinnit ovat laskussa. Toimisto ottaa nyt myös kunnian ulkomuototuomarikoulutuksesta ja kollegioiden järjestämisestä, vaikka kokemus meillä rotujärjestöissä osoittaa, että toimiston korostunut rooli tällä sektorilla sekoittaa koulutustoimintaa ja aiheuttaa itse asiassa rotujärjestöille lisätyötä. Mutta onpahan toimistoa työllistetty.

Koiramme-lehteä kehitetään, mutta toimintasuunnitelmassa ei ole mitään mikä osoittaisi, että lehden roolia nimenomaan asiallisen tiedon ja valituksen välittäjänä korostettaisiin. Internet-palveluja tullaan kehittämään maltillisesti.

Jalostusosasto taas esittää monenmoisia kursseja ja seminaareja, mutta minkäänlaisia merkkejä näiden kurssien tason kohottamisesta ei toimintasuunnitelmassa ole. Lisäksi ATK-palveluja uudistetaan, ja huomionarvoista on, että liitto on jo nyt uhrannut huomattavan summan rahaa oman koiranäyttelytietojärjestelmänsä kehittämiseen, kun samat palvelut on saatavana alihankkijoilta ja kun nykyisetkään ATK-palvelut eivät täytä niille asetettavia vaatimuksia.

Talousarvio

Talousarvion osalta voitaneen todeta, että SKL-FKK:n maksuautomaatti pelaa saumattomasti. Kun tänä vuonna ei kehdattu korottaa rekisteröintimaksuja, korotettiin jäsenmaksuja 120 markasta 140 markkaan kattamaan jäsenmäärän laskusta johtuvia tulon menetyksiä. Lieneekö mietitty minkä verran jäsenmaksun korottaminen johtaa jäsenmäärän laskuun, kun tavalliset passiiviharrastajat kokevat maksun liian korkeaksi.

Joka tapauksessa ensi vuonna voimme ilmeisesti odottaa rekisteröintimaksujen korotuksia, sillä jostain syystä meillä ei voida byrokratiaa ja toimintaa suhteuttaa tuloihin. Itse asiassa valtuuston jäsenille jaettiin Ruotsin Hundsport-lehdestä suomennettua tekstiä, jossa kerrottiin niistä säästötoimenpiteista, joita Ruotsissa suunnitellaan vuonna 1997 uhkaavan viiden miljoonan kruunun alijäämän kattamiseksi. Onko niin, että Ruotsissa valtuutetut osaavat sanoa hallituksen ja byrokratian esityksille tarvittaessa myös ei?

Joka tapauksessa meillä talousarvion loppusumma nousee yli 26 miljoonaan markkaan (ennuste v. 1996 yli 24 miljoonaa markkaa), ja ylijäämää lasketaan syntyvän lähes 900.000 markkaa. Siitä sitten sijoitetaan "ATK:n kehittämisprojektiin" 350.000 markkaa ja käyttöomaisuuden hankintaan yli puoli miljoonaa markkaa.

Talousarvio herättää monenlaisia kysymyksiä. Miten mm. Messukeskuksen kahden näyttelyn tuotto voi olla vain 200.000 markkaa? Minkä verran SKL-FKK:n myyntituotteet todella tuottavat, kun talousarvion mukaan tuotoksi arvioidaan 50.000 markkaa ja mukaan ei ole laskettu henkilöstökuluja? Entäpä saavatko asiakkaat rahalleen vastinetta esimerkiksi dysplasialausunnoista, joista lasketaan kerättävän toimitusmaksuineen yli 600.000 markkaa?

Ihmetellä voi myös, miten ylellisesti Kennelliiton kaksi edustajaa matkustaa neljään eurooppalaiseen näyttelyyn mainostamaan vuoden 1998 maailmannäyttelyä, kun talousarvioon on tarkoitusta varten varattu 100.000 markkaa, mikä tekee 12.500 markkaa per henki per matka — ei kai SKL-FKK:n matkoja lennetä business-luokassa ja asuta kaupungin parhaassa hotellissa? Nämä vain muutamia yksityiskohtia talousarviosta, josta muuten varataan jälleen 1 mk/jäsen tieteelliseen tutkimusrahastoon. Toivottavasti tutkimustuloksista näkyy raportteja vaikkapa Koiramme-lehdessä.

Ohjesäännöt

Valtuusto hyväksyi Whippet-harrastajat r.y.:n uudeksi rotujärjestöksi. Lisäksi se antoi Suomen Keeshond r.y.:lle oikeuden nimetä edustajansa valtuuston kokouksiin, sillä rotujärjestö ei ollut nimennyt ehdokastaan valtuustoon viime keväänä ennen yleiskokousta kuten säännöt edellyttävät. Edustajalle annettiin sekä läsnäolo- että puheoikeus. Omalta osaltani vastustin puheoikeuden antamista sillä perusteella, että puheoikeudella edustajalla on mahdollisuus vaikuttaa valtuuston päätöksen tekoon, vaikka järjestön edustajaa ei oltu valittu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Olin myös sitä mieltä, että sama mahdollisuus on annettava valtuustokaudella hyväksyttävien uusien rotujärjestöjen edustajille - nythän nämä ovat saaneet odottaa seuraavaan yleiskokoukseen asti. (Toisaalta voidaan kysyä, miten hyvin rotujärjestö täyttää rotujärjestövelvollisuutensa, mikäli se ei saa valittua sääntöjen edellyttämässä järjestyksessä edes valtuustoedustajaansa. Viime yleiskokouksessa jäivät näin valitsematta mm. Tiibetinspanieleiden ja Amerikancockerspanieleiden edustajat Keeshondien ohella.)

Samoin valtuusto hyväksyi uudet kennelpiirien ja rotua harrastavien yhdistysten ohjesäännöt ja pääsyvaatimukset. Viimemainittujen osalta toteutettiin mielestäni tärkeä uudistus: rotua harrastavan yhdistyksen oikeudet voi saada asiallisesti rotunsa asioita hoitanut yhdistys koosta ja rekisteröinneistä riippumatta. Tämä tarkoittaa, että pienetkin yhdistykset ja rodut voivat nyt päästä rotua harrastaviksi yhdistyksiksi ja saada entistä enemmän sanansijaa oman rotunsa asioissa.

Valtuusto sen sijaan hylkäsi selvällä ääntenenemmistöllä esityksen rotujärjestöjen uudeksi ohjesäännöksi ja uusiksi rotujärjestöksi pääsyvaatimuksiksi. Alun alkaen asiaa pohtineen organisaatiotoimikunnan enemmistö oli hyväksynyt minimijäsenmäärävaatimukseksi 400 silloin kun pääpaino on toiminnallisten edellytysten täyttämisessä. Tämä luku esitettiin myös viime syksynä rotujärjestöille ja kennelpiireille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa, joissa käsiteltiin liiton sääntömuutosta. Nyt yhtäkkiä SKL-FKK:n hallitus oli päättänyt esittää jäsenmääräminimin korottamista 600:een. Mukana esityksen puolella oli kolme SKL-FKK:n hallituksen jäsentä, jotka olivat aikaisemmin olleet hyväksymässä organisaatiotoimikunnan esitystä (Pertti Kuopila, Matti Räsänen ja Marja Talvitie).

Kun hallitus oli vielä harhaanjohtavasti antanut ymmärtää, että organisaatiotoimikunta oli 600:n esityksen takana, allekirjoittanut ja toinen organisaatiotoimikunnan jäsen, Satu Tanner, toimitimme jo etukäteen valtuustossa rotujärjestöjä edustaville valtuutetuille kirjeen, jossa sanouduimme irti hallituksen esityksestä ja ilmoitimme, että emme olleet koskaan sitä hyväksyneet. Joka tapauksessa valtuusto päätti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi, ja toistaiseksi vanhat vaatimukset ja ohjesääntö ovat voimassa.

PEVISA-säännöt

Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli hallituksen esitys PEVISA-sääntöjen muuttamisesta niin, että SKL-FKK:n toimisto voisi rekisteröidä kolminkertaista rekisteröintimaksua vastaan sellaisten koirien jälkeläiset. joiden vanhemmat on tutkittu vasta astutuksen jälkeen ja jotka sitten on todettu terveeksi. Aikaisemminhan tämä on ollut mahdollista vain rotujärjestön esityksestä.

Keskustelun aikana tuotiin mm. esille se, että perusperiaatteena tulee olla, että jalostus on ensisijaisesti valintaa, ja valintaan vaikuttavat tutkimukset on tehtävä ennen astutusta. Jos on olemassa mahdollisuus, että SKL-FKK rahasta rekisteröi astutuksen jälkeen tarkastettujen koirien jälkeläiset, se samalla ottaa riskin koirien terveyden kustannuksella. Myös tämä esitys hylättiin selvällä äänten enemmistöllä.

Muut asiat

Valtuuston tärkeimmistä, meidän rotujamme koskettavista päätöksistä mainittakoon vuoden 1998 maailmannäyttelyn näyttelyluokat. Tärkeimpänä muutoksena tavallisiin näyttelyihin on, että sertifikaatti annetaan nyt parhaalle urokselle ja nartulle olivat ne sitten valioita tai eivät.

Lisäksi valtuustossa käsiteltiin erinäinen joukko koesääntöjä ja hallituksen tiedoksia. Niistä mainittakoon SKKY:n esitys ei-jalostukseen- rekisteröinneistä, joita tutkimaan on nyt monien mutkien jälkeen asetettu työryhmä, johon kuuluvat Juhani Hirvensalo, Pekka Ranne, Lea Marttinen ja Leena Parviainen.

Aivan kuin valtuustoasioissa ei olisi ollut riittävästi ohjelmaa, mukaan oli otettu vielä oheisohjelmaa kuten Saki Paatsaman ja toimitusjohtaja Marjukka Silolahden puheenvuorot, jotka olisi perusteltua lähettää etukäteen kirjallisina, mikäli tähdellistä sanottavaa on, ettei valtuustopäivää kuormiteta liikaa ja valtuutetuille jäisi aikaa ja mahdollisuus keskustella myös linjakysymyksistä. Mikäli joku haluaa keskustella - nythän suurin osa valtuutetuista istuu hiljaa ja meitä pari häirikköä soittaa suutaan. Kuitenkin on muistettava, että valtuuston jäsenet on valittu edustamaan ja puolustamaan omien järjes-töjensä jäsenten mielipiteitä ja intressejä.

Kirsti Lummelampi
SKKY:n valtuustoedustaja