Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Puheen­johtajan palstat - 2006 - 2006-04Sotkujen sesonki yhdistystoiminnassa

Sotkujen sesonki yhdistystoiminnassa

Kun edeltäjäni Marjatta Heinonen päätti luopua SKKY:n puheenjohtajuudesta, syyksi hän mainitsi kyllästyneensä vääntämään rautalankaa jäsenyhdistyksien ja alajaostojen edustajille ja muille yhdistysaktiiveille. "Kun yhdelle poppoolle on saanut väännettyä asiat rautalangasta ja kaikki alkaa sujua, seuraavana vuonna on vallassa toinen poppoo, ja saman rautalangan vääntämisen saa aloittaa alusta," hän totesi.

Jos joku kuvittelee tilanteen parantuneen, erehtyy pahimman kerran, sillä kulunut syksy tuntuu olleen varsinainen sotkujen sesonki yhdistystoiminnassa, ei vain SKKY:n rotujen vaan myös muiden  rotuyhdistysten piirissä - siinä määrin, että maksulliselle yhdistyslakineuvonnalle olisi varmasti hyvä markkinarako.

Meillähän on yhdistyksiä, joissa on tapeltu vuodesta toiseen niin kauan kuin nämä yhdistykset ovat olleet olemassa, tappelijat vain vaihtuvat. On tehty keikauksia, vaihdettu hallituksia, esitetty epäluottamuslauseita ja viime vuosina on vielä tehty poliisille tutkintapyyntöjä ja lähetetty valituksia lääninhallitukseen. Valittajina ovat olleet ne kulloistenkin suhdanteiden mukaan oppositioon jääneet jäsenet, jotka eivät ole voineet hyväksyä yhdistyskokouksissa demokraattisesti tehtyjä päätöksiä ja jotka ovat tulleet siihen tulokseen, että kaikenlaisella häirinnällä edistetään parhaiten oman rodun asiaa. Kiusa se on pienikin kiusa!

Kuluneen vuoden aikana me SKKY:ssä olemme jälleen saaneet lukea niin uskomattomia selostuksia yhdistyskokousten ja hallitusten toimista, ettei aina tiedä, itkeäkö vai nauraa. Kokouksissa on tehty henkilövalintoja, ja jos ne eivät ole miellyttäneet kaikkia, vanhat hallituksen jäsenet ovat eronneet siltä istumalta. Jäsenrekistereitä ei ole luovutettu uusille toimihenkilöille sähköisessä muodossa, koska poisjäävä jäsensihteeri on katsonut sähköisen rekisterin olevan hänen henkilökohtaista omaisuuttaan, kun se on ollut hänen tietokoneellaan. Yhdistyksen varapuheenjohtaja tai joku muu toimihenkilö on saattanut kutsua omatoimisesti koolle ylimääräisen yhdistyskokouksen. Yhdistyksen tilikautta on hallituksen toimesta jatkettu sääntöjen vastaisesti kalenterivuotta pitemmäksi. Yhdistyskokouksessa rivimiesjäsenenä oleva yhdistyksen puheenjohtaja on ilmoittanut keskeyttävänsä kokouksen, koska yhdistyslaki antaa hänelle sen oikeuden.  Yhdistyksen hallitus on saattanut pitää hallituksen kokouksia MSN Messangerin välityksellä tai vain sähköpostitse ilman, että hallituksen jäsenillä olisi mahdollisuutta keskustella asioista kasvokkain (tai edes hyväksyä tuollaisen "kokouksen" pöytäkirjaa). Yhdistyskokouksen jälkeen käy ilmi, että siellä käytettiin valtakirjoja, joissa ei ollut lainkaan valtuutetun nimeä, eli ei tiedetty, kuka näitä valtakirjoja käytti,  ja niin edelleen ja niin edelleen.

Ja jos muusta ei saada riitaa aikaan, se syntyy viimeistään erilaisia vuoden koira-kilpailuja ratkottaessa, kun pistelaskujen säännöt muuttuvat vuoden aikana (ja on näistä taisteltu hovioikeudessa asti, vaikkakaan ei SKKY:n jäsenyhdistysten piirissä.)

Yleensä näistä kokoussotkuista ja muista kiperistä tilanteista tulee meille rotujärjestöön sähköpostitiedusteluja ja kyselyjä heti kokouksen jälkeen. Samoin PRH:n yhdistysrekisterin juristit taitavat olla täysin työllistettyjä erilaisten koirayhdistysten tiedustelujen takia. Kun saatuja vastauksia sitten käytetään omien mielipiteiden tueksi, yleensä unohdetaan, että vastaus riippuu täysin siitä, mitä kysytään ja miten asia esitetään.

Ongelmatilanteissa on myös tavallista, että meille rotujärjestöön (ja myös Kennelliittoon) lähetetään kirjelmiä, joissa vaaditaan puuttumaan asioihin, aivan kuin me mahtikäskyllä voisimme oikoa ristiin menneet sukset. Valitettavasti se ei käy näin yksinkertaisesti, sillä yhdistyksissä päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyskokouksissaan, eikä näihin päätöksiin pysty ulkopuoliset puuttumaan. Ainoa, joka voi puuttua, on oikeus silloin, jos joku kokouksesta poissa ollut tai kokouksessa pöytäkirjaan eriävän mielipiteen esittänyt jäsen nostaa asiasta moitekanteen. (Ja kun tänä päivänä uhkaillaan oikeudella ja juristeilla entistä tiuhempaan, yhdistysten kannattaa pitää huolta, että niillä on oikeusturvavakuutus - jo ennen kuin rettelöt alkavat. Riitojen puhjettua se on jo liian myöhäistä. On myös huomattava, että SKKY:n jäsenyhdistyksilleen ja alajaostoilleen kustantama vastuuvakuutus ei sisällä oikeusturvavakuutusta.) Jos on myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen, ei voi valittaa jälkeenpäin.

Mikä sitten neuvoksi? Aivan ensimmäiseksi ehdottaisin tutustumista niin yhdistyslakiin kuin yhdistyksen omiin sääntöihinkin. Jos asiat hoidetaan yhdistyslain, sääntöjen ja hyvän yhdistystavan mukaan, harvemmin kenelläkään tulee mitään sanomista. Valitettavasti vain yhdistysten päätöksentekomekanismit ja marssijärjestys eivät aina ole selvillä - ei edes meillä Kennelliitossa, jossa joskus tuntuu unohtuvan, mikä marssijärjestys on yleiskokouksen, valtuuston, hallituksen ja hallituksen apuna olevan toimiston välillä.

Suosittelisinkin kaikille yhdistystoimintaan osallistuville luottamushenkilöille osallistumista järjestötoiminnan kursseille, joita järjestetään eri puolilla maata. SKKY järjesti pari vuotta sitten kaikille jäsenyhdistystensä ja alajaostonsa tärkeimmille toimihenkilöille koko päivän kestäneen yhdistystoiminnan seminaarin, mutta ilmeisesti tällaista tarvittaisiin kerran vuodessa, niin tiuhaan toimihenkilöt ja hallitukset yhdistyksissä vaihtuvat!

Kaikkien jäsenyhdistystemme ja jaostojemme arkistoista pitäisi myös löytyä myös yhdistyslakiasiantuntijoiden Heikki Halilan ja Risto Riitesuon "Yhdistystoiminnan perusteet" -kirjanen, josta löytyy selkeät ohjeet niin  yhdistysten toiminnasta kuin kokouskäytännöistäkin ja jonka SKKY on ostanut kaikille jäsenjärjestöilleen. Kirjasta löytynee myös kirjastoista.

Kun yhdistyksen perusasiat ovat kunnossa ja kaikki päätökset kirjattu selkeästi pöytäkirjoihin, myöskään kokouksissa ei synny sotkuja ja yhdistys pääsee toteuttamaan tehtävää, jota varten se on perustettu. Asioiden hoitoa edesauttaa lisäksi, kun muistaa, että yhdistyksellä on jokin muu tarkoitus kuin jäsenten välinen hiekkalaatikkoleikki. Ei hallitusten jäsenten tarvitse olla ylimpiä ystäviä tai edes samanhenkisiä ystäviä toimiakseen, eikä hallitusten tarvitse puuttua tai edes ottaa käsiteltäväkseen yksittäisten jäsenten tai klikkien välisiä riitoja.

Kuluneesta vuodesta kiittäen ja sopuisaa ja kehittävää uutta vuotta toivottaen

Kirsti Lummelampi