Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Puheen­johtajan palstat - 2010 - 2010-04Yhdistystoiminnan koukeroita

Yhdistystoiminnan koukeroita

Kun edeltäjältäni SKKY:n puheenjohtajana, tuolta kovassa maineessa olleelta Marjatta Heinoselta kysyttiin, miksi hän halusi luopua rotujärjestön puheenjohtajuudesta, hän totesi olevansa lopen kyllästynyt vääntämään rautalangasta yhdistysasioita.

Kun yhden poppoon saa ymmärtämään miten asioita olisi hoidettava, seuraavana vuonna onkin sitten vallassa toinen poppoo, ja rautalangan vääntäminen on aloitettava alusta, hän totesi.

Samanlaista vääntämistä yhdistysasioiden, yhdistyslain ja hyvien järjestökäytäntöjenn selvittäminen on edelleenkin. Kyselyjä ja neuvontapyyntöjä tulee jatkuvasti niin sähköpostilla kuin puhelimitse, niin omilta jäsenyhdistyksiltämme ja alajaostoiltamme kuin muiltakin yhdistyksiltä, joissa asiat on solmussa.

Lisäksi tuntuu siltä kuin tänä päivänä otettaisiin luottamustehtäviä vastaan entistä heppoisemmin perustein. Pääasia on, että oma porukka on vallassa, vaikka ei tiedetä yhdistyskäytännöistä, yhdistyslaista tai yhdistyksen omista säännöistä yhtään mitään.
Eikä niistä välttämättä haluta edes ottaa selvää, vaikka luulisi uuden hallituksen jäsenten ensimmäisenä tehtävänä olevan yhdistyksen omien sääntöjen lukeminen. Vähemmän riitoja syntyy, kun toimitaan sääntöjen mukaan.

Meidän rotujärjestömme yhdistyskonkareita pyydetään aika ajoin yhdistyskokousten puheenjohtajiksi, kun odotettavissa on riitaisa kokous. Yleensä ulkopuolisen puheenjohtajan läsnäolo onkin helpottanut tilannetta niin, että siinä missä aikaisemmin riideltiin 4-5 tuntia, kokousaika on saatu kutistettua puoleen.

Ja kaikenlaista näissä kokouksissa näkee. Yhdessä yhdistyksessä riideltiin vuosikausia hopeoidusta, kiertopalkinnoksi lahjoitetusta alpakkapokaalista, josta oli vuosien varrella tullut täyshopeinen pytty. Nyt on kuulemma riita kadoksissa olevista telttatapeista, ja jälleen kerran on turvauduttu tutkintapyyntöön poliisille.

Toisessa yhdistyksessä kysyttäessä tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä tuloslaskelmaa ja tasetta, pöytään iskettiin pari mappia epäjärjestyksessä olevia kuitteja ja muita tositteita!
Kolmannessa oli päätetty hallituksen päätöksellä aikaistaa vuosikokous pidettäväksi tammikuussa, kun katsottiin, ettei kokoukseen tule ketään paikalle jos se pidetään sääntöjen määräämänä aikana maalis-huhtikuussa.

Muutamassa muussa on noussut haloo, kun jäsenten sääntöjen määräämässä ajassa jättämät aloitteet on jätetty pois kokouskutsusta ja esityslistalta, koska kokouskutsu on julkaistu lehdessä jo ennen kuin aloitteiden jättöaika umpeutui. Ja jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsusta, siitä ei voida päättää...

Joissakin yhdistyksissä on keksitty uusia jäsenkategorioita, joita ei edes tunneta yhdistyksen säännöissä.

Jäsenyysasiat aiheuttavat nekin ongelmia, ja myös kustannuksia, jos ei olla varovaisia. Yhdistyksellä ei ole velvollisuutta ottaa ketään jäseneksi, eikä mitään selityksiä kielteiseen kantaan tarvita.

Mutta kun henkilö on hyväksytty jäseneksi, erottaminen onkin jo toinen juttu niin kauan kuin asianomainen maksaa jäsenmaksunsa ajallaan. Jäsenen erottamisia on käsitelty hovioikeudessa saakka, ja maksumiehenä on yleensä ollut yhdistys, joka ei ole voinut osoittaa jäsenen toiminnallaan aiheuttaneen yhdistykselle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Ja jos jäsen on oikeuden päätöksen jälkeen erotettu uudelleen, jälleen on päädytty käräjille ja jouduttu maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja!

Kun erilaiset kurinpitorikkomukset ja eläinsuojelurikkomukset ja -rikokset näyttävät olevan lisääntymässä, yhdistysten kannattaakin lisätä sääntöihinsä erottamisperusteisiin henkilön erottaminen Kennelliitosta tai lainvoimainen tuomio eläinsuojelurikkomuksesta tai -rikoksesta. Näin onkin jo joidenkin yhdistysten säännöissä.

Jos yhdistyksissä ei saada riitaa aikaiseksi muusta, niin ainakin Vuoden Koira-kilpailuista ja niiden pistelaskuista. Näitäkin riitoja on käsitelty hovioikeudessa saakka.

Erilaisten koirayhdistysten luottamushenkilöiden toimintaa hankaloittaa vielä tietämättömyys katto-organisaatiomme Suomen Kennelliiton organisaatiosta - kansainvälisestä kattojärjestöstä FCI:stä puhumattakaan.

Kennelliiton marraskuun yleiskokoukseen oli tullut paikalle monia, jotka kuvittelivat käyttävänsä päätösvaltaansa hallituksen vaihtamiseen - kun nämä valinnat tehdään liiton valtuustossa.

Kennelliiton eri organisaatiotasoja tunnetaan huonosti, eivätkä kaikki yhdistysten hallituksissa toimivat tiedä, mikä ero on rotuyhdistyksellä, rotua harrastavalla yhdistyksellä ja rotujärjestöllä. Tietoa kyllä löytyy Kennelliiton säännöistä ja rotujärjestön ja rotua harrastavan yhdistyksen ohjesäännöistä, jos tietoa halutaan hakea.

Kun perusasiat kennelorganisaatiosta ovat selvillä, silloin ei Suomessa toimivan rotuyhdistyksen kannata edes alkaa puuhailla oman, ulkomaista alkuperää olevan rotunsa rotumääritelmänsä muuttamista, jos koirat eivät vastaakaan rotumääritelmää.

Mikä sitten neuvoksi, jotta riidoilta ja sotkuilta vältyttäisiin? Aivan ensimmäiseksi tiedon lisääminen, eli perehtyminen oman yhdistyksen sääntöihin, yhdistyslakiin ja yhdistyksen taloudellista toimintaa sääteleviin lakeihin ja kennelorganisaation sääntöihin ja ohjeisiin.
Yhdistystoiminnan koulutusta on kyllä saatavana - vaikkapa Kennelliiton kerran vuodessa järjestämissä tapahtumissa tai meidän oman rotujärjestömme yhdistystoiminnan seminaareissa.

Sääntöjen tuntemisen lisäksi riidat ja rettelöt ehkäistään parhaiten sillä, että muistetaan, mitä varten yhdistyksissä toimitaan. Jos asiat käsitellään kypsästi asioina ja unohdetaan henkilökohtaiset antipatiat ja sympatiat, myös yhdistystoiminta sujuu. Siinä on paljon oppimista niin ruohonjuuritasolla kuin korkeammissakin yhdistyssfääreissä.
Toivottavasti uusi vuosi on tätä vuotta sopuisampi.

Kirsti Lummelampi