Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Hallituksen päätöksiä - 1999

Hallituksen päätöksiä ja tiedotuksia 01/1999

Ulkomuototuomarikoulutus

SKKY järjesti helmikuussa ulkomuototuomareiden erikoiskoulutuksen yorkshirenterriereissä. Mukana oli yksi uusi tuomarikokelas, Markku Kipinä, ja neljä tuomarioikeuksiaan laajentavaa tuomaria eli Marja ja Kari Salminen, Pirjo Hjelm ja Tapio Ranta. Kouluttajana toimi Kirsti Lummelampi.

Tuomarikokelaita tullaan näkemään kevään ja kesän aikana suorittamassa kehissä harjoitusarvosteluja, minkä jälkeen heille järjestetään anomuksesta koetilaisuus eli kollegio.

SuKoKan jäsenyys

Kasvattajia edustavan SuKoKa ry:n ilmoitettua lehdessään, että yhdistys tarjoaa rotujärjestöille jäsenyyttään ilmaiseksi, SKKY:n hallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 22.2.1999 kiittää tarjouksesta ja ilmoittaa, ettei se halua liittyä ko. yhdistyksen jäseneksi.

SKKY:n hallitus katsoi, että suoraan SKL-FKK:n alaisena itsenäisenä rotujärjestönä, jolla on edustus SKL-FKK:n valtuustossa, se ei voi valtuuttaa mitään toista yhdistystä puhumaan rotujärjestön nimissä tai edustamaan sitä, vaan rotujärjestö pitää itselleen oikeuden päättää kannanotoistaan itsenäisesti.

Erikoisnäyttely 15.8.Otaniemessä

SKKY:n erikoisnäyttely pidetään tänä vuonna sunnuntaina 15.8.1999 Otaniemen urheilukentällä Espoossa.

Vaikka kysymyksessä on kaikkien SKKY:n rotujen erikoisnäyttely, ne jäsenyhdistykset ja alajaostot, jotka nimeävät näyttelyn omaksi päänäyttelykseen, saavat näyttelyluetteloon ilmaiseksi puolen sivun ilmoituksen sekä luettelon jaettavana olevista kiertopalkinnoista.


Hallituksen päätöksiä 2/1999

Koirien vienti Ruotsiin

Ruotsin Kennelklubi SKK on mitätöinyt suomalaisen petit brabanconin Tukholman kansianvälisessä näyttelyssä huhtikuussa saavuttamat näyttelytulokset, sillä koira oli viety Ruotsiin Ruotsin maahantulomääräysten vastaisesti oltuaan näyttelyssä Puolassa ennen kuin kuusi kuukautta oli kulunut kyseisestä näyttelystä.

Tätä kirjoitettaessa SKK odotti myös vahvistusta Viron kennelliitosta saman omistajan toisen koiran osallistumisesta koiranäyttelyyn Virossa sekä sen esittämisestä Tukholman kansainvälisessä näyttelyssä joulukuussa kuuden kuukauden sisällä. Myös tässä tapauksessa koiran Tukholman näyttelyssä saavuttamat tulokset mitätöidään. Tiettävästi myös Ruotsin viranomaiset tutkivat koirien laitonta maahantuontia.

Samoin tutkittavana on suomalaisen kasvattajan toiminta hänen esitettyään kasvattamansa schipperken viikon välein Virossa ja Tukholman kevätnäyttelyssä, vaikka Ruotsin maahantuontimääräysten mukaan koiran on oltava EU:n alueella kuusi kuukautta ennen kuin se voidaan viedä Ruotsiin.

Kun näissä tapauksissa on kysymyksessä SKKY:n rodut, rotujärjestön hallitus on yksimielisesti päättänyt kääntyä Kennelliiton hallituksen puoleen pyytäen sitä aloittamaan kurinpidolliset toimenpiteet, koska nämä Ruotsin koirien maahantulomääräyksiä koskevassa rikkomukset ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa haittaa suomalaisille koiraharrastajille ja heidän mahdollisuuksil-leen kilpailla koirineen Ruotsissa:

Rotujärjestömme hallitus piti molempia tapauksia erittäin vakavina. Ensimmäisessä tapauksessa oli kysymyksessä toistuva Ruotsin maahantuontimääräyksien rikkominen, eikä koiranomistajaa voi pitää vasta-alkajana, koska hän on toiminut vastuullisessa luottamusasemassa oman rotunsa yhdistyksessä ja esittänyt koiriaan näyttelyissä eri puolella Eurooppaa. Toisessa tapauksessa taas kysymyksessä on kasvattaja, joka toimii Suomen Kennelliiton tärkeissä luottamustehtävissä, joten jo asemansa puolesta hänen on voitava edellyttää toimivan esimerkillisellä tavalla sen sijaan, että hän toiminnallaan rohkaisee muita koiraharrastajia toimimaan sääntöjen vastaisesti.

Ulkomuototuomarikoulutus

SKKY järjesti kesäkuun puolessa välissä ns. tuomarikollegion uusien tuomareiden päteväimiseksi yorkshirenterriereille. Kollegioon osallistui kolme tuomarikokelasta. Rotujärjestöä edustavina tuomareina toimivat Hans Lehtinen ja Kirsti Lummelampi.

Kollegion suorittivat hyväksyttävästi Markku Kipinä, joka on uusi ulkomuototuomari, ja Marja Salminen, jolla on ennnestään useimpien terrierirotujen arvosteluoikeudet.

Loppuvuodesta ohjelmassa on vielä usean eri rodun kollegioita sekä erikoiskoulutus kleinspitzeissä ja pomeranianeissa, josisa järjestetään täydennyskoulutus ja kollegiot 5. ryhmän tuomareille sekä osalle 9. ryhmän tuomareista yhteistyössä SKL-FKK:n kanssa.

Lisäksi SKL-FKK:n ulkomuototuomari- ja näyttelytoimikunta on esittänyt erillisen koulutustilaisuuden ja kollegioiden järjestämistä schipperkeissä ensi vuoden alkupuolella.

Näistä tilaisuuksista informoidaan ko. rodun yhdistä tai alajaostoa erikseen järjestettäessä tilaisuuksiin koira- ja muuta materiaalia.


Hallituksen päätöksiä 3/1999

Siirrot rodusta toiseen

Suomen Kennelliitto pyysi rotujärjestöltämme lausuntoa menettelystä, jolla koiria voidaan siirtää rodusta toiseen seuraavissa roduissa: chihuahuat, griffonit, saksanpystykorvat, koska SKL-FKK:lla oli "ongelma" näiden rotujen kohdalta.

SKKY:n pyydettyä tarkennusta asiasta kävi ilmi, että kysymyksessä olivat chihuahoiden kohdalla karvanlaadun perusteella tapahtuvat siirrot, griffoneissa karvanlaadun ja värin perusteella tapahtuvat siirrot, ja saksalaisten pystykorvarotujen kohdalla sekä värin että koon perusteella tapahtuvat siirrot. SKL-FKK:n esityksenä oli, että siirtoja ei tehtäisi muissa roduissa vallitsevan käytännön mukaan, eli näyttelyssä ulkomuototuomarin antaman lausunnon perusteella, vaan siirto voitaisiin tehdä Kennelliiton toimistossa toimistotyönä esimerkiksi jalostustarkastuksen tai kahden ulkomuototuomarin lausunnon perusteella.

SKKY:n hallitus toimitti SKL-FKK:lle seuraavan lausunnon:

"Pyydettyään lausunnot yllämainittuja rotuja edustavilta jäsenyhdistyksiltämme Suomen Kääpiökoirayhdistys - Finlands Dvärghunds-förening r.y.:n hallitus on kokouksessaan 11.8. 1999 päättänyt esittää lausuntonaan seuraavaa:

1) Rotujärjestön hallitus ei ymmärrä, missä ja miten SKL-FKK:n kokema "ongelma" on syntynyt, sillä kokemuksemme mukaan ongelmaa ei ole ollut, eli:

- Chihuahua r.y.:n jalostustoimikunnan mukaan heidän tiedossaan ei ole vähään aikaan tapahtuneita siirtoja rodusta toiseen, joten rotua harrastava yhdistys kannattaa olemassaolevan menettelyn pitämistä voimassa, eli mahdollinen siirto tapahtuu näyttelyssä.

- Pienpystykorvat r.y.:n ilmoituksen mukaan heidän tiedossaan on ainoastaan kaksi tapausta, joissa kleinspitz on jouduttu siirtämään värinsä takia rodusta toiseen, joten yhdistyksen kannanoton mukaan mahdollinen siirto voidaan tulevaisuudessakin tehdä näyttelyssä.

- Suomen Griffonyhdistys toteaa, ettei sen tietojen mukaan siirtoa karvanlaadusta toiseen (griffon bruxellois-belge-petit brabancon) ole tapahtunut koskaan, ja sen jälkeen, kun griffon bruxellois ja griffon belge alettiin arvostella näyttelyissä eri rotuina, värin perusteella on tehty vain muutama siirto ja viimeisten 2-3 vuoden aikana siirtoja on ollut vain yksi. Näin yhdistys kannattaa nykyisen käytännön pitämistä voimassa, eli siirtojen tekemistä näyttelyissä.

2) Kleinspitzien osalta rotujärjestö vastustaa ehdottomasti siirtoja rodusta toiseen (kleinspitz ja mittelspitz, joisa viimemainittu ei kuulu rotujärjestömme rotuihin) koon perusteella, ja Pienpystykorvat r.y.:n jäsenistö on yhdistyskokouksessaan 13.3.1999 ottanut yksimielisen, kielteisen kannan koon perusteella tapahtuviin siirtoihin.

Riippumatta siitä, mikä käytäntö Saksassa on, rotujärjestön hallitus on ehdottomasti sitä mieltä, ettei Suomen kansainvälisestikin korkeatasoista kleinspitz-kantaa ole minkäänlaista syytä vaarantaa sallimalla alimittaisten ja kleinspitzejä huomattavasti huonompitasoisten mittelspitzien siirtämistä kleinspitzeiksi, jolloin rodusta toiseen siirrot muodostuvat jokapäiväiseksi ongelmaksi. Katsomme, ettei kasvattajien pyrkimyksiä rotunsa, eli kleinspitzien kannan parantamiseksi ole syytä tehdä tyhjäksi byrokraattisilla määräyksillä matkimalla jonkin toisen maan käytäntöä. Toisin sanoen, jos saksalaiset haluavat hölmöillä, meidän ei tarvitse seurata perässä. Katsomme myös, että SKL-FKK:n tulee ottaa huomioon kleinspitzejä edustavan yhdistyksen yksimielinen päätös asiassa.

Yhteenvetona rotujärjestömme toteaa, että "ongelmaa" näiden rotujen kohdalla ei ole, ja jos joskus harvoin joudutaan siirtämään koira rodusta toiseen, tehtäköön ne näyttelyissä. Hyväksymme ainoastaan siirrot karvanlaadusta/väristä toiseen, mutta emme koon perusteella tehtäviä siirtoja rodusta toiseen."

Pakollinen tunnistusmerkintä

SKKY:n hallitus on lähettänyt SKL-FKK:n hallitukselle tiedustelun, jossa kysytään, missä vaiheessa suunnitelmat pakollisen tunnistusmerkinnän käyttöön ottamisesta ja erityisesti mikrosirun hyväksymisestä ovat. Asiahan on ollut aikaisemmin esillä SKL-FKK:n valtuustossa, mutta päätöstä pakollisen tunnistusmerkinnän käyttöönotosta ei ole tehty, koska SKL-FKK:n toimisto on selvittänyt mm. mikrosirun valmistajien kanssa tehtäviä sopimuksia.

Rotujärjestömme hallitus on katsonut pakollisen tunnistusmerkimmän olevan välttämättömän erityisesti ns. ongelmakasvattajien toiminnan seuraamisessa pyrittäessä varmistamaan sukutaulujen paikkansa pitävyys sekä ehkäisemään narttujen käyttö jalostukseen useammin kuin 10 kuukauden välein.

Hallitus totesi myös, että mikrosirun hyväksymisen viralliseksi tunnistusmerkinnäksi tekee entistäkin kiireellisemmäksi Iso-Britanniassa ensi vuoden puolella alkava kokeilu, jonka puitteissa maahan voidaan tietyin edellytyksin tuoda koiria EU-maista karanteenivapaasti, kunhan koirat on merkitty mikrosiruilla (ISO-standardi 11784 ja 11785.)

Koirien astuttaminen näyttelyissä

SKKY:n hallitus on esittänyt SKL-FKK:n hallitukselle, että se laatii ja julkaisee erillisen ohjeen, joka kieltää koirien astuttamisen näyttelyalueella.

Aiheen esitykseemme antoi Helsingin Olympiastadionin koiranäyttelyssä sattunut tapaus, jossa nartunomistaja ei "ehtinyt" uroksen omistajan pysäköintipaikalle varaamaan asuntoautoon, vaan halusi astuttaa narttunsa kehän laidalla. Vaikka kysymyksessä olivat kääpiökoirat, tapaus oli saamiemme tietojen mukaan herättänyt hämmennystä mm. näyttelyä seuraamaan tulleen lapsiperheen keskuudessa, minkä lisäksi näyttelyssä arvostellut englantilainen tuomari kirjoitti tapahtumasta Dog World-lehden palstalla todeten, että kyseinen toiminta on kiellettyä Iso-Britannian näyttelyissä..

Katsoimme, että tämäntapainen toiminta ei ole omiaan parantamaan koiraharrastuksen kuvaa sen enempää suuren yleisön kuin ulkomaisten harrastajienkaan keskuudessa.

Näyttelyiden anominen

SKKY on esittänyt SKL-FKK:lle, että monen rodun rotujärjestöjen erikoisnäyttelyt voitaisiin anoa ja hyväksyä samaan aikaan kuin kaikkien rotujen näyttelyt.

Olemme todenneet, että nykyinen käytäntö, jonka mukaan rotujärjestöjen erikoisnäyttelyt anotaan edellisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja hyväksymisestä tiedotetaan vasta loppukesästä tai alkusyksystä aiheuttaa suunnattomia vaikeuksia pyrittäessä löytämään näyttelylle sopiva päivämäärä sekä varmistamaan mahdollisimman asiantuntevien ulkomuototuomareiden saanti.

Oman rotujärjestömme osalta totesimme, että 22. rodun rotujärjestönä joudumme varaamaan näyttelyymme 8-10 ulkomuototuomaria, ja tähän vajaa vuosi on liian lyhyt aika. Kun näyttelyllemme ei saada varattua vakioviikonloppua, emme myöskään pysty varaamaan tuomareita riittävän ajoissa saadaksemme näyttelyihimme todella kansainvälistä tasoa olevat tuomarit sen enempää kotimaasta kuin ulkomailtakaan.

Harjoitusarvostelijat näyttelyissä

SKKY:n hallitus on pyytänyt Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikuntaa kiinnittämään tuomarioikeuksiaan laajentavien ja harjoitusarvosteluja suorittavien tuomarien huomiota tapaan, jolla he suorittavat harjoitusarvosteluja kehässä.

Olemme mm. saaneet valituksen neljältä näytteilleasettajalta, jotka olivat chihuahua-koirineen Jurvan näyttelyssä 7.8.1999. Arvostelevan tuomarin lisäksi kehässä oli näytteilleasettajille tuntematon harjoitusarvostelija (nainen), jonka nimeä ei oltu merkitty luetteloon ja jonka olemassaolosta kehässä ei mainittu lainkaan. Näiden näytteilleasettajien mukaan tilanteesta syntyi vaikutelma, että ko. harjoitusarvostelija opetti tuomaria äänekkäästi ja tuomari olikin harjoittelijan roolissa.

Rotujärjestömme tunnustaa toki harjoitusarvostelun merkityksen tuomarikoulutuksessa, mutta toteaa, että meille on tullut valituksia tavasta, jolla harjoitusarvostelijat opiskelutehtäväänsä kehässä suorittavat, jolloin näytteilleasettajille syntyy epäselvyyttä siitä, kuka kehässä päättää koiran palkintosijoista ja lausunnoista, arvosteleva tuomari vai harjoitusarvostelija.

Kun kehässä sanomiset johtavat muutenkin helposti väärinkäsityksiin ja väärinymmärrykseen, rotujärjestömme hallituksen mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että harjoitusarvostelijat käyttäytyvät hillitysti aidosti oppilaina, ja tuomarin ja harjoitusarvostelijan välinen keskustelu tapahtuu vasta sen jälkeen, kun tuomari on päättänyt koiran palkintosijasta.

"Paimenkirjeet" tuomareille

SKKY:n hallitus on syyskuun kokouksessaan käsitellyt myös ns. "paimenkirjeiden" lähettämistä tuomarielle ja todennut, että SKL-FKK:n valtuuston hyväksymän rotua harrastavan yhdistyksen ohjesäännön mukaan "rotua harrastava yhdistys toimii rotujärjestön apuna ja hoitaa sen antamin valtuuksin ulkomuoto- ja koetuomarikoulutusta liiton koulutus- ja pätevöimisohjeen mukaisesti. Päävastuu tuomarikoulutuksessa on kuitenkin rotujärjestöllä."

Kun viime aikoina jotkut yhdistykset ovat oma-aloitteisesti lähettäneet paimenkirjeitään tuomareille, SKKY:n hallitus totesi, että vaikka se arvostaa yhdistysten ja alajaostojen aloitteellisuutta tuomarikoulutusasioissa, se toivoo, että jäsenyhdistykset ja alajaostot koordinoivat nämä kirjeet rotujärjestön kanssa.

Tällöin yhteistyössä toimien näiden kirjeiden sanomalla on tuomareiden keskuudessa toisenlaisen painoarvo, kun rotujärjestö on mukana allekirjoittajana. Samalla voidaan myös välttää virheellisyydet, joita esiintyi äskettäin alaisemme rodun rotua harrastavan yhdistyksen tuomareille lähettämissä arvosteluohjeissa, jotka eivät olleet kaikilta osin voimassa olevan rotumääritelmän mukaiset.

Muutamat yhdistykset ja alajaostot ovat olleet yhteydessä rotujärjestöömme tässä asiassa, ja tarkoituksena on lähettää tuomareille "paimenkirje" ennen uuden näyttelykauden alkamista.

Tuomarineuvotteluja?

Kysymys tuomarineuvottelujen järjestämisestä on tullut säännöllisin väliajoin esille, mutta viime aikoina myös SKL-FKK:n koulutusvastaavien taholta tuomarineuvottelujen hyödyllisyys näytetään asetettaneen jonkin verran kyseenlaiseksi mm. seuraavista syistä:

- neuvotteluihin eivät yleensä tule ne tuomarit, joiden voisi olettaa tarvitsevan eniten tietoa,

- lisäksi kiireiset tuomarit hermostuvat, jos heitä "juoksutetaan" neuvotteluihin kuulemaan asioita, jotka mahdollisesti olisi voitu toimittaa kirjeitse,

- kotimaisten tuomareiden osuus näyttelyissä arvostelevista tuomareista on vähäinen verrattuna ulkomaisiin tuomareihin, ja viime mainittuihin ei neuvotteluilla voida vaikuttaa,

- SKL-FKK:n viralliset neuvottelu-ja koulutuspäivät ovat hyvin ruuhkaisia, emmekä ole onnistuneet saamaan kokonaista viikonloppua vain omien rotujemme käyttöön ja olemme katsoneet, ettei kaksi tuntia aamulla ja mahdollisesti toiset kaksi tuntia myöhemmin iltapäivällä riitä rotujemme käsittelyyn.

Näin ollen tällä hetkellä käyttökelpoisimmalta ratkaisulta näyttää tuomareiden informoiminen paitsi erillisillä paimenkirjeillä myös lähettämällä heille yhdistysten/jaostojen lehdet, näyttelyarvostelut jne. - ellei kysymyksessä ole yhtäkkiä esille tullut suuren luokan ongelma, joka vaatii tuomareiden kutsumista koolle.

Rotumääritelmiin vaikuttaminen

SKKY:n hallitus on käsitellyt neljän griffonharrastajan lähettämää kirjettä, jossa he esittävät, että Suomen Griffonyhdistyksen ja Suomen Kääpiökoirayhdistyksen tulisi vaikuttaa rotumääritelmien uudistustyöhön.

Rotujärjestön hallitus totesi FCI:n organisaatiossa olevan selkeästi määritellyn käytännön rotumääritelmien hyväksymisessä. FCI:n perusperiaatteisiin kuuluu rodun kotimaan (tässä tapauksessa Belgian) oikeus päättää omien rotujensa rotumääritelmistä silloinkin, kun rodun harrastajat muissa FCI-maissa haluaisivat kenties toisenlaisen rotumääritelmän (esimerkkeinä mainittakoon keeshond ja pomeranian, joiden kohdalla noudatetaan alkuperämaaksi hyväksytyn Saksan rotumääritelmää.) Kun tämä on yleisesti hyväksytty periaate, ei ole korrektia puuttua siihen menettelyyn, jota rodun kotimaassa noudatetaan rotumääritelmiä muutettaessa.

Katsoimme, että suomalaisten kasvattajien ja harrastajien ei ole myöskään korrektia sekaantua rodun kotimaan sisäisiin kiistoihin tai (kuten tässä tapauksessa näyttää käyneen) rotumääritelmäasioissa voimakkaasti ja osin asiantuntemattomastikin mielipiteitään esittäneiden naapurimaan kasvattajien kampanjointiin omien näkemystensä puolesta.

Hallitus totesi, että tässä tapauksessa meidän tulee kunnioittaa Belgian kennelklubin oikeutta hyväksyä rotujensa rotumääritelmät, minkä jälkeen ne tulevat FCI:n rotumääritelmätoimikunnan ja edelleen FCI:n hyväksyttäviksi ennen kuin ne astuvat voimaan kaikissa FCI:n jäsenmaissa. Totesimme myös, että FCI:n rotumääritelmätoimikunnassa on nyt pohjoismainen edustaja, jolle voimme välittää tarvittaessa mielipiteitämme asiasta.

Tuomarikoulutus ja kollegiot

SKKY järjesti lokakuun lopussa koko päivän kestävän sarjan kollegioita uusien ulkomuototuomareiden pätevöimiseksi seuraavissa roduissa: ranskanbulldoggi, bostoninterrieri, yorkshirenterrieri ja chihuahuat. Rotujärjestöä edustavina kollegiotuomareina toimivat Rainer Vuorinen ja Kirsti Lummelampi.

Kollegioiden perusteella esitettiin uusien tuomareiden pätevöimistä seuraavasti:

- ranskanbulldoggi: Jari Laakso ja Kirsi Laamanen

- bostoninterrieri: Kirsi Laamanen

- yorkshirenterrieri: kokelas hylätty

- chihuahuat: Unto Timonen

Loppuvuodesta on jäljellä vielä marraskuun alkupuolella järjestettävä kollegio kingcharlesinspanieleissa, minkä lisäksi SKKY järjestää hieman ennen joulua yhteistyössä SKL-FKK:n näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan kanssa erikoiskoulutus- ja kollegiotilaisuudet 5. ryhmän ja 9. ryhmän tuomareille heidän pätevöimisekseen kleinspitz- ja pomeranian-rotujen tuomareiksi.

Ko. rotujen yhdistyksille lähetetään erilliset kirjeet, joilla tilaisuuksiin kutsutaan koiranomistajia koirineen.

FCI:n rekisteröintimääräysten noudattaminen

SKKY on päättänyt tiedustella SKL-FKK:lta sen omaksumaa rekisteröintikäytäntöä, joka näyttäisi olevan ristiriidassa FCI:n rekisteröimismääräysten kanssa sen jälkeen kun on käynyt ilmi, että Suomessa syntynyt ja kasvatettu koira on voitu "kierrättää" ulkomailla ja saanut Suomeen palattuaan uuden rekisterikirjan ja rekisterinumeron. Joissakin tapauksissa koira on lisäksi rekisteröity eri rotumuunnokseksi kuin mitä sen alkuperäinen rekisteröinti edellytti.

SKKY totesi, että FCI:n määräysten mukaan vietäessä koiraa ulkomaille koiran alkuperäinen rekisteritodistus kulkee koiran mukana, ja vientisukutaulumerkintä samoin kuin toisten kennelliittojen rekisterinumerot merkitään tähän todistukseen sen sijaan, että koiralle annettaisiin uusi rekisteritodistus. Näin ollen kerran Suomessa rekisteröity koira ei voi saada Suomeen palattuaan uutta rekisterinumeroa ja -todistusta, eikä myöskään SKL-FKK voi FCI:n sääntöjen mukaan antaa tuontikoiralle uutta rekisteritodistusta.

SKKY:n erikoisnäyttely 2000

SKKY:n vuoden 2000 erikoisnäyttely eli "Millennium-näyttely" pidetään ennakkotiedoista poiketen elokuun 13. päivänä, mikäli Kennelliiton hallitus hyväksyy uuden päivämäärän.

SKKY:n hallitus päätti muuttaa näyttelyn kesänäyttelyksi alun perin aiotun lokakuun sijasta, kun kävi ilmeiseksi, että näyttelypaikaksi aiottu Hyvinkään Villatehdas ei ota varauksia vastaan riittävän ajoissa. Olimme myös saaneet sen käsityksen, että useimmat näytteilleasettajamme pitävät kesänäyttelyä parempana siitäkin huolimatta, että kesän näyttelykalenteri on hyvin ruuhkainen.

Näyttelypaikaksi on varattu tänä vuonna hyvät arvosanat näytteilleasettajilta saanut Otaniemen urheilukenttä, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä ja tarjoaa lähellä mm. hotellipalvelut. Näyttelytoimikunnalla on lisäksi tarkoituksena parantaa näyttelyn palveluja mm. ruokailun osalta.


Hallituksen päätöksiä 4/1999

Vuoden 2000 erikoisnäyttely

Suomen Kennelliiton hallitus on hyväksynyt SKKY:n anomuksesta vuoden 2000 erikoisnäyttelymme päivämääräksi 13.8.2000 siitäkin huolimatta, että samana viikonloppuna on Kemin kansainvälinen näyttely.

Omien rotujemme osalta Kemin kanssa päällekkäin menevät schipperket, englanninkääpiöterrierit ja yorkshirenterrierit, jotka arvostellaan Kemissä sunnuntaina. 5. ja 9. ryhmän koirat ovat siellä vuorossa jo lauantaina, jolloin innokkaimmat ehtivät sinä viikonloppuna sekä kansainväliseen näyttelyyn että meidän erikoisnäyttelyymme.

Normaalistihan SKL-FKK ei hyväksy erikoisnäyttelyn pitämistä samanaikaisesti kansainvälisen näyttelyn kanssa, mutta tässä tapauksessa tehtiin poikkeus näyttelypaikan takia. Meillähän on ensi kesälle varattuna viime näyttelystä tuttu Otaniemen urheilukenttä Espoossa. Luonnollisesti pyrimme löytämään seuraavalle vuodelle päivämäärän, jona päällekkäisyyksiä toisen näyttelyn kanssa ei synny. Olemme myös aiemmin esittäneet SKL-FKK:lle, että suuret erikoisnäyttelyt anottaisiin ja hyväksyttäisiin samaan aikaan kaikkien rotujen näyttelyiden kanssa, jolloin näyttelyn päivämäärän löytäminen helpottuu.

Erikoisnäyttelyn tuomarilista julkaistaan alkuvuodesta. Alustavana tietona kerrottakoon, että näyttelyyn on tulossa perinteiseen tapaan arvostettuja yleis- ja erikoistuomareita mm. Iso-Britanniasta, Saksasta, Ranskasta ja USA:sta. Best in Show-tuomarina on amerikkalainen Jacklyn E. Hungerland.

Kunniaviirianomukset

SKKY:n jäsenyhdistys, Suomen Griffonyhdistys juhlii vuonna 2000 perustamisensa 30-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi yhdistys on anonut ja SKKY:n hallitus puoltanut kunniaviirianomuksia kahdelle Griffonyhdistyksen aktivistille, Helkky Söderlundille ja Riitta Hakalalle.

Yorkshirenterrierit jäävät SKKY:een

Yorkshirenterrierit r.y. on päättänyt syyskokouksessaan, että yhdistys pysyy toistaiseksi SKKY:n jäsenyhdistyksenä. eikä ano rotunsa siirtoa Suomen Terrierijärjestön alaisuuteen. Mahdollinen rotujärjestön vaihto tuli kysymykseen siinä vaiheessa, kun Suomessa siirryttiin noudattamaan FCI:n ryhmäjakoa, jonka mukaan ns. kääpiöterrierit (englanninkääpiöterrieri, silkkiterrieri ja yorkshirenterrieri) kuuluvat terrieriryhmään, vaikka ne rotujen kotimaissa ovat kääpiökoiria.

Siv Lundgrenista emerita-tuomari

SKL-FKK:n hallitus on myöntänyt Siv Lundgrenille emerita- eli kunniatuomarin arvon. Tämä arvo on varattu tuomareille, jotka eivät enää halua toimia aktiivisesti näyttelyissä tuomareina.

Siv oli mukana mm. SKKY:n edeltäjän Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen hallituksessa ennen muuttoaan Ruotsiin. Hän oli myös Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Siv kasvatti menetyksekkäästi papilloneja Finnwin-kennelissään ja vaikutti ratkaisevasti rodun kehitykeen sen alkutaipaleella tuomalla jalostusmateriaalia mm. Ruotsista ja Englannista.

Aktiivisen kasvatustyön ja näyttelyissä käymisen lisäksi nyt takaisin Suomeen muuttanut Siv toimi myös spanieli- ja kääpiökoiratuomarina.

Suomen Papillon- ja Phalène-yhdistys ry:n rotujärjestöanomus

SKKY:n hallitus on esittänyt seuraavan lausunnon SKL-FKK:lle Suomen Papillon- ja Phaléneyhdistys r.y:n rotujärjestöanomuksesta:

"Suomen Kääpiökoirayhdistys - Finlands Dvärghundsförening r.y.:n hallitus on kokouksessaan 27.11.1999 käsitellyt Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y:n 13.8.1999 päivättyä lausuntopyyntöä rotujärjestöanomuksestaan ja todennut, että yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Sukuvaara on 7.11.1999 päivätyllä kirjeellään kieltäytynyt toimittamasta rotujärjestön pyytämiä lisäselvityksiä.

Käsitellessään rotujärjestöanomusta SKKY:n hallitus on paheksunut tapaa, jolla Suomen Papillon- ja Phalène-yhdistyksen anomuksessa on annettu harhaanjohtavia ja virheellisiäkin tietoja.

Rotujärjestön hallitus on päättänyt yksimielisesti, että se ei voi toistaiseksi puoltaa rotujärjestöaseman myöntämistä yhdistykselle, sillä vaikka yhdistyksen edustamien rotujen, papillonin ja phalènen rekisteröintimäärät ja yhdistyksen jäsenmäärä 1990-luvun alkuvuosien jälkeisestä voimakkaasta laskusta huolimatta täyttävät rotujärjestölle asetettavat vähimmäisvaatimukset, yhdistys ei ole toiminnallaan viimeisten viiden vuoden aikana osoittanut pystyvänsä hoitamaan kaikilta osin edes rotua harrastavan yhdistyksen velvollisuuksia.

Kielteisen kantansa perusteluksi SKKY:n hallitus esittää kohteliaimmin seuraavaa:

1) Päätöksenteon puutteellisuus. Katsomme, että päätös rotujärjestöaseman anomisesta on samalla tavalla yhdistyksen toiminnan kannalta kauaskantoinen ja lisävelvoitteita tuova päätös kuin esimerkiksi PEVISA-ohjelmaan liittyminen. Siksi hyvän kenneltavan mukaan hallituksen tekemä päätös asiasta ei riitä, vaan yhdistyksen jäsenistöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa päätökseen yhdistyskokouksessa. Toteamme Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y:n päätöksenteosta seuraavaa:

- Asiaa on käsitelty varsinaisten kokousasioiden ulkopuolella puheenjohtajan avauspuheenvuorossa yhdistyksen vuosikokouksessa 24.4.1999 (läsnä 12 yhdistyksen jäsentä), mutta virallista päätöstä ei ole voitu tehdä, koska asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa, eikä asia ole ollut esityslistalla.

- Seuraavan kerran asia on ollut esillä yhdistyksen syyskokouksessa 2.10.1999, missä asiasta on keskusteltu muissa asioissa, mutta virallista päätöstä ei ole voitu tehdä, koska hallituksen esitystä ei oltu julkistettu kokouskutsussa. Kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta on esitetty eriävä mielipide, eikä moiteaika ole vielä kulunut umpeen. Toteamme myös, että kokous on pidetty lokakuussa eikä yhdistyksessä käytössä olevien sääntöjen edellyttämänä aikana marraskuussa.

2) Puutteet yhdistyslain ja yhdistyssäännön noudattamisessa

- Rotujärjestöanomuksen esittämispäivänä 13.8.1999 yhdistysrekisteriin rekisteröidyt yhdistyksen nimenkirjoittajat olivat puheenjohtaja Siv Lundgren ja sihteeri Pirkko Kortelainen. Tämä muutos oli rekisteröity vuonna 1981, minkä jälkeen yhdistyksen puheenjohtajat ovat laiminlyöneet yhdistyksen nimenkirjoittajamuutosilmoitukset yhdistysrekisteriin.

- Yhdistys on toiminut 9.4.1995 lähtien säännöillä, joita ei ole yhdistysrekisterissä hyväksytty tai ennakkotarkastettu. Säännöt on jätetty hyväksyttäväksi heinäkuussa 1999, minkä jälkeenkin yhdistys on käyttänyt hyväksymättömiä sääntöjä syyskokouksessaan 2.10.1999. Pidämme tätä harkitsemattomana varsinkin ottaen huomioon, että yhdistys oli 1990-luvun alkuvuosina osallisena pitkällisessä, yhdistyksen päätösten laillisuudesta kehkeytyneessä oikeusjutussa.

- Näiden sääntöjen mukaan yhdistyksen nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä, joten tältäkään osin rotujärjestöanomus ei täytä virallisen asiakirjan vaatimuksia.

3) Hallituksen päätöksenteon suppeus

Yhdistyksellä on toimintansa alkuvuosia lukuunottamatta ollut vaikeuksia löytää riittävästi kokeneita ja niin kennelorganisaatiota kuin jalostus- ja kasvatustoimintaakin tuntevia luottamushenkilöitä. Mm. vuoden 1999 hallituksessa (puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä em. hyväksymättömien sääntöjen perusteella) on hallituksen jäsenenä ollut puheenjohtajan vaimo ja varajäsenenä hallituksen jäsenen vaimo. Kun hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan ja neljän jäsenen/varajäsenen ollessa läsnä, teoriassa päätöksiä on voinut tehdä kaksi avioparia, mitä ei voida pitää riittävänä demokraattisen päätöksenteon kannalta yli 600 jäsenen valtakunnallisessa yhdistyksessä. Lisäksi oletamme jäsenten osallistumista yhdistyksen kokouksiin vaikeuttaneen viime vuosina sen, ettei yhdistys ole pitänyt yhdistyskokouksiaan kotipaikkakunnallaan.

4) Jalostuksenohjauksen puutteellisuus

Kasvatus- ja jalostustoiminta yhdistyksen edustamien rotujen piirissä on ollut suurelta osin hallitsematonta, mistä ovat osoituksena 1990-luvun alkuvuosien yli 800 koiran vuotuiset rekisteröinnit. Vaikka rekisteröinnit ovat nyt laskeneet lähes puoleen, näyttöä suunnitelmallisesta jalostuksenohjauksesta emme ole rotujärjestöön pyynnöistämme huolimatta saaneet, ja mm. tällä hetkellä yhdistyksen jalostustoimikunta on vajaalukuinen.

Olemme olleet rotujärjestössä erityisen huolestuneita mm. seuraavista syistä:

- kun yhdistyksen edustamissa roduissa esiintyy patella luxatiota ja perinnöllisiä silmäsairauksia kuten PRA:a, rotujärjestömme vuosikokous hyväksyi keväällä 1997 näiden rotujen liittämisen PEVISA-ohjelman piiriin. Tämän jälkeen kävi ilmi, että yhdistyksen rotujen jalostuksen tavoiteohjelma ei ollut ajan tasalla, ja SKL-FKK palautti ohjelman rotua harrastavalle yhdistykselle korjauksia varten. Näitä korjauksia ei ole saatu aikaan eikä uutta esitystä jalostuksen tavoiteohjelmaksi ja PEVISA-ohjelmaksi näiden rotujen osalta ole saatu esitetyksi rotujärjestöllemme hyväksyttäväksi ja edelleen SKL-FKK:lle toimitettavaksi.

- yhdistys ei ole puheenjohtajan ilmoituksesta huolimatta järjestänyt virallisia jalostustarkastuksia.

- yhdistys ei julkaissut moneen vuoteen näyttelyarvosteluja lainkaan, ja nyt kun näyttelyarvosteluja on parin viime vuoden aikana julkaistu vuosikirjassa, näyttelyarvosteluista veloitetaan jäseniltä 100 mk/vuosi, kun rotujärjestömme suositus on, että vuosikirjat ja näyttelyarvostelut on oltava jäsenistön saatavana ilman eri maksua, jotta niiden sisältämä tieto saadaan mahdollisimman tehokkaasti kasvattajien ja harrastajien käyttöön. Erityisen tärkeää tämä on roduissa, joissa kasvatustoiminta on ollut niinkin hallitsematonta kuin se on ollut Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y.:n edustamissa roduissa.

5) Tietämättömyys rotua harrastavan yhdistyksen velvotteista

Rotujärjestömme on ollut erityisen huolestunut Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen suhtautumiseen rodunjalostuksen kannalta erityisen tärkeään tehtävään eli osallistumiseen ulkomuototuomarikoulutukseen rotujärjestön apuna ja sen antamin valtuuksin, kuten rotua harrastavan yhdistyksen ohjesääntö edellyttää. Yhdistys ei ole ollut valmis toimittamaan tuomareiden erikoiskoulutukseen tarvittavaa kirjallista materiaalia (mm. rotumääritelmän ja sen tulkinnan ja rodun historiaa valottavaa rotutiedotetta emme ole kaikkiin koulutustilaisuuksiin saaneet - syyksi on ilmoitettu, että se maksaa liikaa). Viimeksi järjestäessämme rodun erikoiskoulutusta joulukuussa 1998 yhdistys ilmoitti vain päivää ennen koulutustilaisuutta, ettei se pystynyt järjestämään paikalle esimerkkikoiria, jolloin jouduimme suoriutumaan koulutuksesta oman kuva- ja videomateriaalimme perusteella.

Näin ollen onkin ilmeistä, että yhdistys ei ole ymmärtänyt ulkomuototuomarikoulutuksen tärkeyttä edustamiensa rotujen ja niiden jalostuksen kannalta.

Edelläolevaan viitaten rotujärjestön hallitus katsoi yksimielisesti, että Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys ei omaa tällä hetkellä rotujärjestöaseman edellyttämiä valmiuksia, mistä syystä rotujärjestö ei voi puoltaa yhdistyksen rotujärjestöanomusta.

Rotujärjestön hallitus totesi kuitenkin, että se on ollut aina valmis edesauttamaan kasvavien jäsenyhdistystensä itsenäistymispyrkimyksiä.. Siitä syystä se suositteleekin, että Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys osoittaa lähivuosina toimintansa tasolla ja jatkuvuudella, että se pystyy täyttämään rotua harrastavan yhdistyksen velvoitteet ja sitä kautta etenemään kohti rotujärjestöasemaa."

Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen rotujärjestöanomus menee SKL-FKK:n hallituksen käsittelyn jälkeen SKL-FKK:n valtuuston päätetttäväksi.

Pienpystykorvatuomareiden koulutus ja kollegiot

Suomen Kääpiökoirayhdistys järjesti yhteistyössä Suomen Kennelliiton kanssa 5. ryhmään kuuluvia rotuja arvosteleville ulkomuototuomareille erikoiskoulutuksen ja kollegiot uusien ulkomuototuomareiden pätevöimiseksi arvostelemaan kleinspitz- ja pomeranian-rotujamme. Koulutus järjestettiin joulua edeltävänä viikonloppuna Espoossa, ja mukana olivat myös  muut saksanpystykorvat sekä keeshond.

Koulutus saavutti suuren suosion pystykorvatuomareiden keskuudessa, ja niinpä lauantai-iltapäivän ja illan ja sunnuntain aamupäivän aikana järjestettiin neljä eri koe- eli kollegiotilaisuutta niin kleinspitzeissä kuin pomeranianeissakin. Rotujärjestön nimeäminä, kokelaiden suoritukset tarkastavina tuomareina toimivat Rainer Vuorinen, Gitta Ringwall, Marja Talvitie ja Kirsti Lummelampi.

Kun kollegioita oli näin monta, tilaisuuksiin koiriaan tuoneet koiranomistajat (ja koirat) joutuivat todella lujille, mutta harva koira osoitti väsymisen merkkejä, vaikka olikin joutunut jopa toisellekymmenelle nousevan tuomarikokelasmäärän kopeloitaviksi.

Rotujärjestön puolesta oli päätetty jo etukäteen, että kollegiotilaisuuksissa "rima" on yhtä korkealla kuin normaaleissakin kollegiotilaisuuksissa, sillä ei ole sen enempää uuden tuomarin kuin rotujemmekaan etu, jos niitä arvostelemaan hyväksytään uusia tuomareita liian hatarin perustein.  Niinpä 16 kokelaasta kleinspitzeille hyväksyttiin kahdeksan tuomarikokelaan suoritukset ja 10 pomeranian-kokelaasta kaksi.

Hyväksytyt ovat:

Kleinspitz: Tanja Ahlman-Hallikas, Gunnel Holm, Tuula Hämäläinen, Jukka Kuusisto, Riitta Lahtovaara, Leni Nousiainen, Hannu Talvi ja Raimo Viljanmaa.

Pomeranian: Tanja Ahlman-Hallikas ja Gunnel Holm.