Suomen Kääpiökoirat ry - Erikoisnäyttely - Näyttelypaikka

Näyttelypaikkana Kaivopuisto Helsingissä

Kaivopuiston historiaa

Kaivohuone ja Kaivopuiston juhlakenttä

Helsingin eteläkärjessä sijaitsevalla Kaivopuistolla on pitkä ja perinteikäs historia,  sillä aloitteen sen perustamisesta teki kauppaneuvos ja suurliikemies Henrik C. Borgström 1830-luvulla. Kaivopuiston kylpylää ja sitä ympäröivää puistoa rakentamaan perustettiin oma osakeyhtiönsä. Kylpylä eli loistokauttaan 1840-luvulla, jolloin se oli erityisesti venäläisen ylimystön suosiossa, olihan Suomi tuolloin Venäjän suurruhtinaskunta.

Koleraepidemia ja Krimin sota verottivat ulkomaisten vieraiden lukumäärää, ja joutuipa Kaivopuistokin pommitusten kohteeksi, kun vuonna 1855 brittien ja ranskalaisten laivasto pommitti Suomenlinnaa, tuota yli 250 vuotta sitten Ruotsin vallan aikana pääasiassa ranskalaisten rahoilla rakennettua linnoitusta, joka oli osa etelärannikon puolustusketjua. Suunnitelmissa oli tuolloin myös Kaivopuiston kallioiden linnoittaminen, mutta varojen puutteessa hanketta ei viety loppuun saakka. Krimin sodan aikana puistossa oli kaksi tykistöpatteria.

Englantilaisranskalainen laivasto aloitti Suomenlinnan ja rannikon puolustuksen tulituksen elokuun 8. päivänä 1855, ja myös Kaivopuiston kylpylä ja puisto saivat osumia. Kun tulitus keskittyi seuraavana päivänä Suomenlinnaan, kaupunkilaisten kerrotaan seuranneen pommitusta läheiseltä Tähtitorninmäeltä. Päätettyään tulituksen vihollislaivasto purjehti pois elokuun 13. päivänä. 

Kaivopuisto tänään

Helsingin kaupunki suoritti Kaivopuistossa laajamittaiset kunnostustyöt 1990-luvulla, jolloin mm. nyt näyttelyalueena olevan ns. "juhlakentän" nurmikko uusittiin, ja siihen laitettiin ajanmukainen salaojitus- ja kastelujärjestelmä. Samoin puiston kukkaistutuksia on uusittu, mutta Kaivopuisto tarjoaa edelleenkin myös vanhojen vehreiden puiden suojaa. Koko vuoden 2009 puisto oli poissa käytöstä, sillä kaupunki uusi puiston vanhaa puustoa ja peruskorjasi Ison Puistotien seutua.

Kaivopuistossa löytyy paljon tekemistä myös niille perheenjäsenille, jotka eivät välitä koiranäyttelystä. Puiston kallioilta voi ihailla vaikkapa läheisiä pikkusaaria ja kesäisin ohi lipuvia toinen toistaan upeampia purjeveneitä. Sieltä löytyy myös lasten leikkipuisto ja shakinpeluupaikka, ja on puiston länsilaidalla myös koirien ulkoiluaitaus. Virkistävän drinkin voi käydä juomassa vaikkapa Kaivohuoneen terassilla tai aivan meren rannassa olevassa Ursulan kahvilassa. Ja jos hieman pitemmän retken haluaa tehdä, läheisiin saariin on veneyhteys – mm. Uunisaaren hiekkarannalle ja kahvilaan pääsee parissa minuutissa Kompassilaiturilta lähtevällä veneellä. Kaivopuiston diplomaattiresidenssit ovat nekin kivenheiton päässä, ja itse asiassa Ranskan ja Britannian suurlähettiläillä on suora näköyhteys residenssiensä parvekkeilta puistoon.

Lyhyen kävelymatkan päässä on myös viehättävä Mannerheim -museo, jossa marsalkka Mannerheim aikanaan asui, eikä Kauppatorin kesätorillekaan ole kuin vajaan 10 minuutin kävelymatka.

Koirat Kaivopuistossa

Kaivopuisto

Photo: Helena Hyvönen

Kaivopuisto on lähiseudun koiranomistajien suosima ulkoilualue, mutta koiranäyttelyjä siellä ei oltu järjestetty vuosiin, kunnes SKKY sai vuonna 2000 kaupungin kiinteistölautakunnalta luvan oman erikoisnäyttelynsä järjestämiseen puistossa. Kokemukset molemmin puolin olivat myönteisiä, ja niinpä näyttely on voitu järjestää "Kaivarissa" joka vuosi vuotta 2009 lukuunottamatta, jolloin se oli evakossa Helsingin keskustassa Hesperian puistossa Kaivopuiston remontin vuoksi.

Kääpiökoirayhdistykselle koiranäyttelyn järjestäminen Kaivopuistossa on tavallaan paluuta yli 80 vuoden taakse, sillä SKKY:n edeltäjä, Suomen Kennelklubin Liitto-osasto piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1922 juuri Kaivopuistossa olevalla Kaivohuoneella.  Tuohon näyttelyyn oli ilmoitettu 118 koiraa, ja sinne näyttelytoimikunta oli ennakkoluulottomasti kutsunut kaksi saksalaista tuomaria. 

Kun Kaivopuisto on kaupunkipuisto, on luonnollista, että sen yhteydessä ei ole suuria pysäköintialueita. Niinpä paras neuvo varsinkin yhden koiran omistajille on, että auto kannattaa jättää kauemmaksi, vaikkapa stadionin kulmille, ja tehdä niin kuin helsinkiläisetkin tekevät, eli hypätä raitiovaunuun, sillä Helsingin kaupunki ei syrji koiramatkustajia. Raitiovaunut pysähtyvät Tehtaankadulla Kaivopuiston kulmalla, ja jos Helsinkiin tulee junalla, "kolmosen ratikka" tuo suoraan rautatieaseman edestä Kaivopuistoon. Joukkoliikenteen aikataulut löydät osoitteesta www.hsl.fi.

Ruotsalaisille koiraharrastajatuttaville taas kannattaa kertoa, että Kaivopuisto on vain kävelymatkan päässä Siljan terminaalista!

Eli lyhyesti sanottuna Kaivopuisto tarjoaa kääpiökoiraharrastajille todella upean historiallisen ympäristön hienoine nurmikenttineen, varjoisine vanhoine puineen ja raikkaine merituulen henkäyksineen. Koiraharrastajilta puolestaan odotetaan, että he noudattavat kirjaimellisesti näyttelytoimikunnan antamia ohjeita ja muistavat olevansa kuin näyteikkunassa niin helsinkiläisten kuin muidenkin ihailtavina.