Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Kennelliiton valtuusto - 1998

SKL-FKK:n valtuuston syyskokous ja yleiskokous 1998

Suomen Kennelliiton valtuuston vuoden 1998 syyskokouspäivä marraskuussa oli työntäyteinen, sillä samana päivänä pidettiin ensin "vanhan" valtuuston kokous, minkä jälkeen seurasi SKL-FKK:n joka kolmas vuosi pidettävä yleiskokous ja sitten vielä uuden, vuoden alusta kolmivuotiskautensa aloittavan valtuuston järjestäytymiskokous.

Kokoussuman takia aamupäivän valtuuston kokous vietiin läpi sellaista vauhtia, että kaikki valtuutetut eivät tainneet perässä pysyä puhumattakaan siitä, että valtuustossa olisi ehditty keskustelemaan päätettävänä olevista tärkeistä asioista tai "asettamaan Kennelliiton toiminnalle tulevaisuuden tavoitteita" kuten hallituksen esittämässä ja valtuuston hyväksymässä vuoden 1999 toimintasuunnitelmassa todetaan. Toisaalta valtuustossa tuntuu olevan aina kiire, kun päätettävänä on tärkeitä asioita.

Seuraavassa yhteenvetoa päivän kokouksien kulusta ja annista Suomen Kääpiökoirayhdistyksen valtuustoedustajan näkökulmasta.

Henkilövalinnat

Nyt kolmivuotiskautensa päättävän valtuuston tehtävänä oli valita ensi vuodelle SKL-FKK:n hallituksen puheenjohtaja sekä kolme hallituksen jäsentä. Kuten aina ennen vaalikokouksia, SKL-FKK:n tulevasta puheenjohtajavalinnasta oli valettu kannuja ja maaperää valmisteltu ehdokkaille jo kuukausia ennen kokousta. Liiton nykyiselle puheenjohtajalle Juhani Hirvensalolle ei kuitenkaan ilmaantunut haastajia, joten hänet valittiin yksimielisesti uudelleen.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä olivat Antti Aarnio ja Kari Järvinen ilmoittaneet, etteivät ole käytettävissä. Rotujärjestöjä lukuunottamatta näiden kolmen paikan täyttämisestä oli pidetty etukäteen monenlaisia junttakokouksia, ja se näkyi ehdokasasettelussa, eli näille kolmelle paikalle oli tasan kolme ehdokasta: Seppo Lahtela, Seppo Savola ja Seppo Saari, jotka valittiin hallitukseen yksimielisesti. Kaksi ensinmainittua edustavat pystykorvaharrastajia, ja viimemainittu on nuori eläinlääkäri, jolla on toistaiseksi hyvin rajallinen kokemus kennelharrastuksestamme ja sen organisaatiosta - eli nousu kennelharrastuksemme järjestöhuipulle on ollut nopea. Hän on myös jo toinen eläinlääkäri SKL-FKK:n hallituksessa (olkoonkin, että hallituksen puheenjohtaja Juhani Hirvensalo on eläkkeellä), ja voidaan kysyä, onko eläinlääkärin paikka liittomme luottamustehtävissä. Pikemminkin heitä voitaisiin käyttää tarvittaessa palkattuna asiantuntija-apuna.

Näiden valintojen jälkeen SKL-FKK:n hallituksessa ei ole mielestäni sinne kuuluvaa laajaa kynologista asiantuntemusta varsinkaan meidän harrastamistamme roduista, mutta rotujärjestöt saavat syyttää itseään, kun eivät ole valmiita samanlaiseen kurinalaiseen junttaukseen kuin kennelpiirit ja käyttökoirajärjestöt.

Toimintasuunnitelma

Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma vuodelle 1999 oli tavanomaiseen tapaan laaja esitys, josta tuli mieleen joskus kuulemani juristin määritelmä: puhuu paljon, mutta ei sano mitään. Se sisältää nimittäin monelaisia pyrkimyksiä suomalaisen koirankasvatuksen ja kennelharrastuksen turvaamisesta kotimaisten rotujen vaalimiseen, viestinnän ja edunvalvonnan kehittämiseen ja jopa koiranjalostuksen edistämiseen. Varsinainen toimintaohjelma vuodelle 1999 se ei kuitenkaan ole, ellei sellaiseksi katsota liiton toimiston eri osastojen rutiinitehtävien luettelemista.

Vuodesta 1999 luvataan kuitenkin tiedotuksen vuotta, jolloin Kennelliiton "yrityskuvaa" vahvistetaan ja uutta tunnusta markkinoidaan voimallisesti. Vähällä rahalla tätä kuitenkin tehdään, sillä PR- ja markkinointi- ja mainoskuluiksi on varattu budjetissa 370.000 markkaa, mikä tuskin mahdollistaa kovin voimallista valtakunnallista tiedotus- ja PR-toimintaa.

Toki toimintasuunnitelmassa on myös konkreettista toimintaa, jota toteutetaan vuoden 1999 aikana, kuten:

  • rotujärjestöjen puheenjohtajille ja sihteereille järjestettävä neuvottelu- ja koulutustilaisuus, jossa kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia. (Toivoa sopii, että tilaisuus on täyttä asiaa ja että tilaisuuden järjestäminen osoittaa SKL-FKK:n hallituksen ja virkailijaportaan tiedostaneen nyt jo pitemmän aikaa vallinneen ongelman, eli että liiton johdossa ja virkamiesportaassa on taipumus sivuuttaa rotujärjestöt niiden rotuja koskevissa kysymyksissä kauniista puheista ja valtuuston hyväksymästä rotujärjestön ohjesäännöstä huolimatta.)
  • Vuosina 1989 ja 1993 ulkomuototuomareiden peruskurssilta pätevöityneille tuomareille järjestetään tapaaminen, jossa näiden tuomareiden toimimista arvostelutehtävissä ja arvosteluoikeusiensa laajentamisessa aktivoidaan, jotta näyttelyiden tuomarilistoihin saataisiin lisää kotimaisia nimiä, kuten toimintasuunnitelmassa todetaan. Sen sijaan tapaamista näyttelyiden järjestäjille, jotka tuomarit näyttelyihinsä kutsuvat, ei ole ohjelmassa.
  • FCI:n kokouksiin osallistutaan aktiivisesti, ja SKL-FKK:lta on menossa joukkue myös FCI:n yleiskokoukseen Meksikoon.
  • Jalostusneuvojien peruskurssi on myös ohjelmassa, ja niin myös koulutustilaisuuksia tunnistusmerkitsijöille, aluekouluttajille jne.

Kuin ohimennen toimintasuunnitelmassa mainitaan, että ensi vuonna järjestetään vain yksi Messukeskuksen näyttely. Sen sijaan erillinen työryhmä tutkii miten toinen Messukeskuksen näyttely korvataan. Asiasta ei käyty valtuustossa keskustelua, eikä myöskään hallituksen taholta selitetty, miksi toisesta näyttelystä on luovuttu. Yhden, kentällä kiertävän selityksen mukaan Messukeskuksen näyttelyt muodostavat SKL-FKK:n henkilökunnalle kohtuuttoman rasituksen eikä niiden tuottokaan ole ollut (Maailmannäyttelyä lukuunottamatta) vaivan väärti. Toisen selityksen mukaan Suomi menettää yhden kansainvälisen näyttelyn rekisteröintien alentumisen myötä, eikä maaseutupaikkakunnilta ole haluttu ottaa pois kansainvälisiä näyttelyjä. Valtuustolle ei kerrottu, onko SKL-FKK:n hallitus ollut yhteydessä FCI:een kansainvälisten näyttelyjen järjestämisoikeuksien pitämisestä ennallaan, sillä kuvittelisi, ettei FCI:kään halua menettää tuloja, joita se saa Messukeskuksen kokoisesta näyttelystä.

Jäsenmäärä ja rekisteröinnit

Toimintasuunnitelma puhuu SKL-FKK:n jäsenmäärän laskun pysäyttämisestä, sillä jäsenmäärän arvioidaan laskevan noin 5000 jäsenellä vuodessa. Vuoden 1999 lopun jäsenmääräarvio on 95.000 jäsentä.

Toimintasuunnitelmassa ei oteta kantaa eikä esitetä toimia rekisteröintien jyrkän laskun pysäyttämiseksi, vaikka näin ruohonjuuritasolta näyttäisi siltä, että juuri rekisteröintien lasku vaikuttaa tietyllä viiveellä myös liiton jäsenmäärään laskevasti. Ja rekisteröintien laskun pysäyttämiseksi tarvitaan moninaisia toimia, joilla liiton piirissä toimivia kasvattajia tuetaan ja koiranostajien kysyntä suunnataan nimenomaan rekisteröityihin, Suomessa kasvatettuihin puhdasrotuisiin koiriin.

Esimerkkinä rekisteröintien laskusta voi mainita, että vuoden 1999 arvio, 30.000 koiraa, on vähemmän kuin kymmennen vuotta sitten vuonna 1988. Lasku 1990-luvun alun huippuvuosiin on vieläkin jyrkempi:. v. 1991 46.003 koiraa, v. 1992 46.623, v. 1993 47.093 koiraa ja v. 1997 33.843 koiraa - eli prosentteina lasku huippuvuodesta 1993 on laskujeni mukaan noin 36 prosenttia.

Talousarvio

Rekisteröintitulojen ja sen seurauksen jäsenmaksutulojen väheneminen ei ole kuitenkaan näkynyt juuri lainkaan viime vuosien talousarvioisssa, eikä se juuri tule näkymään ensi vuonnakaan, mikäli SKL-FKK:n hallituksen ruusuiset unelmat toteutuvat.

Yleensähän meillä on ollut käytössä eräänlainen rahoitusautomaatti, eli harrastajat maksavat ja jäsen- ja rekisteröintimaksuja korotetaan vuorovuosittain. Kun hallitus oli luvannut edellisenä vuonna, ettei vuoden 1999 jäsenmaksuihin esitetä korotuksia tämän vuoden kevätvaltuustossa (kuten ei tehtykään), alijäämän rahoitukseen piti keksiä muut keinot. Niinpä hallitus esittikin rekisteröintimaksuihin tuntuvia korotuksia: mm. alimman rekisteröintimaksun korotus on kokonaista 25%. Korotuksen seurauksena lasketaan rekisteröintitulojen kasvavan vuoden 1997 toteutuneesta 4,3 miljoonasta markasta lähes 4,9 miljoonaan markkaan.

Entiseen tapaan korotusesityksen tueksi esitettiin laskelmia rekisteröintimaksuista muissa pohjoismaissa ilman, että näitä maksuja olisi suhteutettu näissä maissa vallitsevaan, Suomea korkeampaan tulotasoon.

Korotukset eivät pysähtyneet tähän, sillä SKL-FKK:n hallitus on päättänyt, että myös koirien terveystutkimuksilla on tienattava. Niinpä dysplasialausuntojen hintoja esitettiin korotettavaksi niin, että lonkka-ja kyynärlausunnot erikseen kohoaisivat 40 markasta 100 mk/kpl eli 250% ja molemmat samanaikaisesti 60 markasta 140 markkaan eli yli 230 prosenttia. Tähän luonnollisesti tulee vielä korotettu toimitusmaksu.

Valtuustossa kysyttiinkin, miten innokkaasti pennunostajat, joilla ei ole aikomustakaan käyttää koiraansa jalostukseen, maksavat korotettuja lausuntohintoja dysplasiatutkimuksista, kun jo nykyisellään tutkimuksen hinnaksi eläinlääkäri- ja muine kuluineen tulee 1300 mk. Ja jos kotikoirien omistajat eivät halua maksaa ylettömiä tutkimuskustannuksia, rotujärjestöille tulee entistä vähemmän niiden rotujen jalostuksen kannalta tarpeellista tietoa, ja Kennelliiton tulot pienevät. Nythän korotettujen dysplasialausuntomaksujen seurauksena tulojen oli laskettu nousevan vuoden 1997 365.000 markasta 720.00 markkaan vuonna 1999.

Omalta osaltani esitin sekä rekisteröintimaksujen että dysplasialausuntomaksujen korotusten hylkäämistä todeten, että missään muualla yksityisellä sektorilla sen enempää kuin valtionhallinnossa tai kunnallistaloudessakaan ei ole samanlaista pakoa todellisuudesta kuin Kennelliitossa. Siinä missä muualla on suhteutettu byrokratia ja henkilöstö tuloihin, noin suuri lasku rekisteröinneissä ja sitä myötä rekisteröintituloissa ei ole näkynyt lainkaan Kennelliiton virkaportaassa tai sen toiminnan tehostamisessa. Sen sijaan kasvattajien ja koiranomistajien odotetaan kiltisti hyväksyvän maksumiehen roolin byrokratian jyllätessä kuten ennenkin (ja vaikka henkilöstö ei ole lisääntynyt, "virallisissa" tilastoissa ei kerrota kaikista alihankkijoista, joita liitto käyttää, tiedottajasta alkaen. )

Esitin myös oman epäilykseni talousarvion toteutumisesta tältä osin, sillä korotetut rekisteröintimaksut johtavat väistämättä siihen, että kasvattajat eivät rekisteröi kotikoiriksi meneviä pentujaan, ja kotikoirien omistajat jättävät dysplasiatutkimukset tekemättä, mikä taas aiheuttaa vahinkoa koko koiranjalostustoiminnalle.

Esitykseni sai kannatusta, mutta hylättiin äänestyksessä äänin 50-25, mistä on tehtävä se johtopäätös, että valtuuston jäsenet ovat vieraantuneet itse koiraharrastuksesta. Katsoinkin aiheelliseksi jättää eriävän mielipiteen, sillä näyttää siltä, että jos liittomme toiminnan sopeuttamista taloudellisiin realiteetteihin ei aloiteta nyt, tulevat leikkaukset tulevat olemaan sitäkin rajumpia.

Rotumääritelmät

SKL-FKK:n hallitus esitti jo toistamiseen rotujärjestöjen sivuuttamista rotumääritelmien suomennoksien laatimisessa ja hyväksymisessä. Edellisen kerran samansisältöinen esitys hylättiin syksyn 1997 valtuustossa, ja näin kävi nytkin - kiitos valppaan ja oikeustajuisen käyttöpuolen valtuustoedustajan, sillä muutosesitykseni käsittely oli luvalla sanoen mielivaltainen: valtuuston puheenjohtaja Lauri Tervonen ei ottanut huomioon Suomen Terrierijärjestön edustajan pyytämää kannatuspuheenvuoroa (ja puheenvuoropyyntöjä oli kirjaamassa estraadilla kaksi SKL-FKK:n juristia), vaan kopautti nuijan pöytään ilmoittaen, että esitys on hylätty koska sitä ei ole kannatettu.

Kun Tervoselle huomautettiin asiasta, muutosesitykseni otettiin kokoustauon jälkeen uudelleen käsittelyyn, ja valtuusto päätti äänin 51-13, ettei SKL-FKK:n rotumääritelmätoimikunnalla todellakaan ole oikeutta sivuuttaa rotujärjestöjä niiden rotujen rotumääritelmien käsittelyssä.

Muut asiat

Valtuuston asialistalla oli entiseen tapaan myös joukko erilaisia käyttökoesääntöjä ja käyttökoiravalionarvovaatimuksien muutoksia. Lisäksi esitettiin, että sekarotuiset koirat saavat kilpailla samoissa luokissa rotukoirien kanssa agility- ja tottelevaisuuskokeissa. Vastustin esitystä sillä perusteella, että liiton tehtävänä on puhdasrotuisten koirien harrastuksen edistäminen ja sen tulee välttää kaikkea ei-puhdasrotuisten ja rekisteröimättömien koirien suosimista. Esitys kuitenkin hylättiin, sillä suurin osa valtuustosta ei näytä kokevan Kennelliittoa puhdasrotuisten koirien harrastajien etujärjestöksi.

Yleiskokous ja uusi valtuusto

Valtuuston kokousta seurasi SKL-FKK:n joka kolmas vuosi pidettävä yleiskokous, jossa "valitaan" (eli vahvistetaan) rotujärjestöjen ja kennelpiirien ehdokkaat valtuustoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi valittiin viime vuosien tapaan 12 valtuuston jäsentä ns. vapailta listoilta. Tällä kertaa äänestystä ei tarvittu, sillä kennelpiirien kokouksissa oli jo etukäteen lyöty lukkoon 12 jäsenen lista, eikä muita ehdokkaita esitetty.

Muutoin yleiskokouksessa olivat läsnä lähinnä samat henkilöt, jotka olivat olleet jo valtuuston kokouksessa, joten he joutuivat kuuntelemaan samoja puheenvuoroja uudestaan.

Yleiskokousta seuranneessa uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Lauri Tervonen ja varapuheenjohtajaksi Ralf Lundell, jotka molemmat edustavat kennelpiirejä, joten rotujärjestöjen edustusta valtuuston johdossa ei ole, vaikka rotujärjestöillä on enemmistö valtuustossa. Kurinpitolautakuntaa ei kuitenkaan voitu valita tässä kokouksessa, sillä kävi ilmi, että edellisellä kerralla kurinpitolautakunta oli valittu virheellisesti liian pitkäksi toimikaudeksi.

Kirsti Lummelampi

SKKY:n valtuustoedustaja


Poimintoja SKL-FKK:n talousarviosta:

  • Palkat 5.730.000 mk
  • Henkilökunnan sosiaalikulut 2.200.000 mk
  • Kansainvälinen toiminta 130.000 mk
  • Kokoukset ja matkat 580.000 mk
  • Tieteelliset tutkimukset 100.000 mk
  • Koiramme-lehden painatuskulut 4.000.000 mk, postituskulut 1,6 milj mk, kirjoitus-ja kuvituspalkkiot 600.000 mk, muut kulut 200.000 mk
  • Konehuollot ja vuokrat 340.000 mk
  • Mainos- ja PR 370.000 mk
  • Huomionosoitukset 40.000 mk
  • Posti ja rahti 800.000 mk
  • Puhelin 210.000 mk
  • Rotujärjestöjen neuvottelutilaisuus 100.000 mk
  • Toimintamäärärahat 910.000 mk, josta kennelpiireille toimintamäärärahoina, koulutukseen, nuorisotyöhön ja näyttelyohjaajatoimintan 327.000 mk ja rotuyhdistyksille toimintamäärärahaksi 250.000 mk

Tuottoja:

  • Messukeskuksen näyttely 100.000 mk
  • Rotukirjanpito 4.870.000 mk
  • Dysplasialausunnot 720.000 mk
  • Koiramme-lehden ilmoitustulot 2.000.000 mk
  • Jäsenmaksut 12.160.000 mk

Talousarvion loppusumma on 20.690.000 mk, ja talousarvion mukaan vuoden 1999 tulos on nollatulos.


Rekisteröintimaksukorotukset

SKL-FKK:n valtuusto hyväksyi marraskuun kokouksessaan hallituksen esityksestä uudet, vuoden 1999 alusta voimaan tulevat rekisteröintimaksut. SKKY:n valtuustoedustaja esitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Korotus alimman rekisteröintimaksun kohdalla on 25 prosenttia.

Lisäksi valtuusto hyväksyi lonkka-ja kyynärnivellausuntojen korotukset, jotka olivat enimmillään 250 prosenttia.

Uudet rekisteröintimaksut ovat:

  V. 1998 maksu Uusi
1. luokka 75 mk/pentu 100 mk/pentu
2. luokka 110 mk/pentu 150 mk/pentu
3. luokka 50 mk/pentu 200 mk/pentu
4. luokka 230 mk/pentu 305 mk/pentu

Lisäksi toimitusmaksut kohoavat 25 markasta 35 markkaan.

Korotusten tueksi esitettiin seuraavat, korotusta tukevat vertailut naapurimaidemme rekisteröintimaksuista:

Ruotsi .................156 - 253 mk/pentu
Norja ..................163 - 326 mk/pentu
Tanska................ 158-400 mk /pentu

Vertailuun olisi voinut ottaa muitakin maita. Esimerkiksi USA:ssa pentueen rekisteröiminen vuonna 1999 maksaa pentueelta 20 dollaria eli 100 mk, minkä lisäksi kustakin pennusta joutuu maksamaan ns. yksilörekisteröintimaksuna 10 dollaria eli 50 mk. Näin ollen viiden pennun pentueen rekisteröinti tulee maksamaan 70 dollaria eli 350 mk, kun meillä maksu on 535 mk.

Englannin kennelklubi puolestaan laskuttaa rekisteröinnistä kahdeksan puntaa pentua kohti eli 68 markkaa. Tuontikoiran rekisteröiminen maksaa seitsemän puntaa eli noin 60 mk. Omistajan muutos maksaa saman.

Eri maissa perittävät maksut eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia keskenään, ellei niitä suhteuteta kunkin maan tulotasoon ja ostovoimaan. Nämä tilastot taas osoittavat kiistattomasti, että suomalaisten ostovoima on heikompi kuin muissa pohjoismaissa tai USA:ssa.

Tästä tilastotietoja, joita ei kerrottu SKL-FKK:n valtuustolle, eli läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n vuoden 1998 alussa julkaisemat tilastot esimerkkimaiden bruttokansantuotteesta henkeä kohti suhteutettuna ostovoimaan (luvut USA:n dollareissa):

Suomi ................18.871
Ruotsi ................19.258
Norja .................24.364
Tanska ...............22.418
Iso-Britannia .....18.676
USA................... 27.821