Suomen Kääpiökoirat ry - Arkisto - Kennelliiton valtuusto - 2008

Kennelliiton valtuuston syyskokous 30.11.2008

Kennelliiton hallituksen nykyinen varapuheenjohtaja Helena Suni valittiin Kennelliiton uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi sunnuntaina 30.11. Espoon Hanasaaressa pidetyssä liiton valtuuston kokouksessa.

Suni voitti äänestyksessä selvänumeroisesti äänin 79-36 toisen noutajakoiraharrastajan Kimmo Nokelaisen, joka oli aikaisemmin mm. SKKY:n, Kultainen Rengas ry:n ja Suomen Seurakoirayhdistys ry:n järjestämässä rotujärjestöjen valtuustoedustajien neuvottelussa ilmoittanut tukevansa Sunin valintaa Kennelliiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan paikka vapautui, kun sen nykyinen haltija Martti Mannersuo oli ilmoittanut, ettei aikonut asettua ehdokkaaksi.

Nokelaisen puolesta tehtiin vaalityötä etenkin valtuuston kokousta edeltävänä iltana, kun monet pitkämatkalaiset valtuuston jäsenet yöpyivät Hanasaaressa lauantaina pidetyn valtuustoseminaarin jälkeen. Viime presidentin- ja eduskuntavaaleista tuttuun ammattiyhdistystyyliin kampanjapäälliköt levittivät laskelmia, joiden mukaan puheenjohtajaehdokkaita oli useita. Mm. allekirjoittaneen nimi kuultiin mainitun spekulaatioissa, vaikka olin ilmoittanut selkeästi, etten tavoittele paikkaa eikä takinkääntö kuulu tapoihini.

Vaalin tulos osoitti laskelmat äänten hajautumisesta virheellisiksi, eikä lopputulosta estäneet edes etukäteen käsikirjoitetut kysymykset ja vastaukset puheenjohtajaehdokkaiden visioista Kennelliittoa kehitettäessä.

Hallitusvaali

Kennelliiton hallitukseen oli tällä kertaa tungosta, sillä ehdokkaita oli seitsemän. Kaksi istuvaa hallituksen jäsentä, Säde Hohteri ja Harry Tast, ilmoittivat, etteivät hae uutta hallituskautta.

Kolmeksi vuodeksi hallitukseen valittiin Kimmo Nokelainen (68 ääntä) uudelleen ja uusina nyt hallitukseen palannut ulkomuototuomari ja Lappalaiskoirien edustaja Marja Talvitie (59 ääntä) ja Suomen Ajokoirajärjestön ehdokas ja Helsingin Seudun Kennelpiirin varapuheenjohtaja Lauri Rostedt (58 ääntä). Helena Sunilta vapautuneelle paikalle kahdeksi vuodeksi valittiin hallitusjäseniä valittaessa äänestyksessä neljänneksi jäänyt ja 51 ääntä saanut Suomen Pystykorvajärjestön sihteeri ja Kainuun Kennelpiirin puheenjohtaja Pertti Korhonen.

Hallitusvaalissa ääniä saivat myös Harri Lehkonen 31, Tuire Okkola 20 ja Leni Finne 1.

Sekä Talvitietä että Lehkosta markkinoitiin Harry Tastin mahdollisena seuraajana Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtajaksi, vaikka kummallakin oli odotettavissa jääviysongelmia, sillä molemmat osallistuvat toimikunnan hallinnoimaan allrounder-tuomarikoulutukseen.

Talvitie toimi aikaisemmin pitkään Kennelliiton hallituksen jäsenenä ja myös varapuheenjohtajana ja näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtajana. Hän putosi hallituksesta vuonna 2005 ja yritti paluuta vuonna 2006 siinä onnistumatta.

Kurinpitolautakunta uudistui

Kennelliiton kurinpitolautakunnan puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Sinikka Mäkelä ja jäseniksi Olavi Elo, Hannes Heiskala, Mika Leppinen, Anneli Sarkkinen, Satu Tanner ja Lauri Tervonen. Lautakunnan jäsenet valittiin yksimielisesti. Puheenjohtajasta jouduttiin äänestämään kahdesti, sillä ensimmäisellä äänestyskierroksella kukaan puheenjohtajaehdokkaista (Mäkelä, Leppinen ja yhdeksän vuotta kurinpitolautakuntaa johtanut Janne Yli-Kauppila) ei saanut sääntöjen edellyttämää yli puolta äänistä.

Toisella äänestyskierroksella Mäkelä päihitti Leppisen selvänumeroisesti äänin 67-48.
Tärkein syy kurinpitolautakunnan johdon uudistumiseen lienee ollut kritiikki, jota lautakuntaan on kohdistettu sen sääntötulkinnoissa. Tyytymättömyys tuli esille edellispäivän valtuustoseminaarissa, jossa Yli-Kauppila selvitteli kurinpitolautakunnan tilastoja ja sen ratkaisuja varsinkin viime aikoina laajaa huomiota saaneissa eläinsuojelulain rikkomistapauksissa. Erityisesti tyytymättömyyttä on herättänyt lautakunnan tulkinta näyttelykiellosta, sillä sen mukaan näyttely- ja koekiellossa olevien henkilöiden koirat voivat osallistua näyttelyihin ja kokeisiin - niin kauan kuin ko. henkilö ei esitä tai ohjaa itse koiriaan!

Toimintaa yhtiöihin

Valtuusto hyväksyi myös ensi vuoden toimintasuunnitelman ja tulo-ja menoarvion. Varsinaisen toiminnan osalta tuloksen odotetaan olevan heikentyneistä taloudellisista näkymistä huolimatta käytännöllisesti katsoen nollatulos, mutta Kennelliiton taloutta rasittavat poistot mm. Espoon toimiston remontista ja Koiranetistä vievät tuloksen n. 400 000 euroa miinukselle.

Budjetin loppusumma on pienempi kuin tänä vuonna eli alle seitsemän miljoonaa euroa. Syynä tähän on Kennelliiton toimintojen ulkoistaminen liiton yleishyödyllisen aseman vahvistamiseksi sen perustehtävien osalta.

Näyttelypalvelut ja arvonlisäverollinen tuotemyynti on jo annettu Kennelliiton kokonaan omistaman Show Media Oy:n hoteisiin.

Valtuustolle kerrottiin, että vuoden 2009 alusta myös Kennelliiton julkaisujen kustantaminen siirretään liiton kokonaan omistaman uuden osakeyhtiön, Kustannus Oy Koiramme, hoiviin. Syynä on verottajan lisääntynyt mielenkiinto aatteellisten yhdistysten toimintaa kohtaan (onhan esim. SKKY joutunut tekemään veroilmoituksen jo usean vuoden ajan, joskaan yhdistystä ei ole verotettu).

Lisäsysäyksenä oli kesällä tehty Suomen Koirauutiset ry:n julkaisutoiminnan (eli Koirauutiset-lehti ja internetissä toimiva Puskaradio) ostaminen, sillä lehti on tilaajapohjainen eikä täytä näin jäsenlehden kriteerejä. Päätöksen julkaisutoiminnan ostamisesta teki Kennelliiton hallitus. Allekirjoittanut esitti tuolloin päätökseen eriävän mielipiteen, koska ei pitänyt ostosta järkevänä.

Uudet rekisteröintimaksuluokat

Tärkein koko jäsenkenttää koskeva päätös oli rekisteröintimaksuluokkien ja niitä koskevien vaatimusten uudistus ja rekisteröintimaksujen vahvistaminen.

Entisten neljän maksuluokan sijasta vuoden alusta tulee käyttöön kaksi maksuluokkaa. Ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvat kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenten Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläiset. Toiseen maksuluokkaan kuuluvat tuontikoirat sekä sellaisten kasvattajien tai omistajien koirat, jotka eivät täytä ensimmäisen maksuluokan vaatimuksia.

Vaatimus rotuyhdistyksen jäsenyydestä oli valtuuston lisäys hallituksen esitykseen. Kennelliittohan ei voi tarkistaa kasvattajan jäsenyyttä rotuyhdistyksessä, joten se jää yhdistysten ilmoituksen varaan, mikäli käy ilmi, että kasvattaja on antanut vääriä tietoja.

Ensimmäisen maksuluokan rekisteröintimaksuksi vahvistettiin 35 euroa/pentu ja toisen maksuluokan 68 euroa/koira. Maksut sisältävät tunnistusmerkintämaksun (mikrosirukortin poistuessa käytöstä vuoden vaihteessa) ja toimitusmaksun. Alimmassa maksuluokassa korotus on n. kolme euroa/pentu, sillä tähän saakka alimman maksuluokan mikrosirutetun, neljän pennun pentueeseen kuuluneen pennun kokonaisrekisteröintikustannus on ollut n. 32 euroa.


Kirsti Lummelampi, SKKY:n valtuustoedustaja